Länsimaiden tulisi olla varovaisempia taloussuhteissaan ja tehdessään yhteistyötä autoritääristen maiden kanssa, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa.
Venäjä on käyttänyt energiaa aseena Ukrainan sodassa. Länsimaiden tulisikin pääsihteerin mukaan ottaa opiksi Venäjän hyökkäyssodasta, jotta raaka-aineriippuvuutta autoritääriseen valtaan ei jatkossa synny.
– On kai jo ilmiselvää, että nykyinen riippuvuus venäläisestä maakaasusta ei ole hyväksi. Eikä yliriippuvuus muistakaan raaka-aineista, jotka tulevat autoritäärisistä maista, Stoltenberg sanoo.
Stoltenberg korostaa olevansa vapaakaupan kannattaja, mutta turvallisuus tulisi aina asettaa taloudellisten intressien edelle:
– Olen kannattanut vahvasti vapaakauppaa ja globalisaatiota, koska se merkinnyt edistystä ja vaurautta. Mutta samaan aikaan on ymmärrettävä, että taloudellisilla päätöksillä on turvallisuuspoliittisia seurauksia, ja ne on otettava huomioon päätöksenteossa, etenkin jos ollaan tekemisissä autoritääristen maiden kanssa.
Raaka-aineiden lisäksi riskejä voivat tuoda uudet teknologiat ja tieteellinen yhteistyö. Yhteistyössä kehitettyä teknologiaa tai tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös sotilaallisiin tarkoituksiin.
– Uudet asejärjestelmät ovat esimerkiksi tekoälyllä varustettuja drooneja, kasvojentunnistamiseen perustuvia järjestelmiä ja autonomisia järjestelmiä. Ne ovat vaarallisia, Stoltenberg toteaa.
Länsimaiden tulisi kiinnittää huomiota myös kriittiseen infrastruktuuriin, joita ovat esimerkiksi puhelinverkot, satamat ja lentoasemat.
