Venäjä rakentaa Ukrainan sodan jälkeen nykyistä suuremmat ja drooneihin nojaavat asevoimat noin viidessä tai seitsemässä vuodessa, arvioi Carnegie-ajatuspajan sotilasasiantuntija Michael Kofman.
– Venäjä voi käyttää voimaa uhatakseen Nato-maita tai Ukrainaa rajoitetummilla tavoilla pian nykyisen sodan päättymisen jälkeen, hän kirjoittaa Foreign Affairs -lehden artikkelissa.
– Vaikka täydellinen uudelleenjärjestely veisi muutaman vuoden kauemmin, tällainen aikajänne on silti lyhyt puolustussuunnittelun standardeilla mitattuna.
Venäjän asevoimat kärsivät Ukrainassa valtavia tappioita, mutta niiden tulevaa uhkaa ei Kofmanin mukaan pidä arvioida vain menetettyjen sotilaiden, panssarivaunujen ja tykkien perusteella.
Hän toteaa, että Venäjän sotilaallinen jälleenrakennus on vain ajan kysymys. Venäjä aikoo säilyttää korkean puolustustuotannon ja rakentaa suuremmat asevoimat kuin ennen sotaa. Asevoimissa tulee olemaan enemmän muun muassa jalkaväkeä, pitkän kantaman aseita ja lennokkijoukkoja.
Venäjän vahvuudeksi on muodostunut erityisesti droonien massatuotanto. Maa valmistaa vuosittain miljoonia taktisia drooneja sekä yhä enemmän risteilyohjuksia, ballistisia ohjuksia ja pitkän kantaman hyökkäysdrooneja.
Venäjän asevoimat kasvaa
Venäjä on kärsinyt valtavia tappioita Ukrainassa. Joidenkin arvioiden mukaan kaatuneiden määrä on noin 500 000, ja panssaroituja taisteluajoneuvoja on tuhoutunut yli 14 000.
– Tappioista huolimatta asevoimien henkilöstömäärä on kasvanut sotaa edeltäneestä noin 850 000 sotilaasta 1,3 miljoonaan, Michael Kofman sanoo.
Venäjä on perustanut asevoimiin uusia drooni-, tiedustelu- ja elektronisen sodankäynnin yksiköitä sekä oman miehittämättömien järjestelmien puolustushaaran.
Kalustoa on puolestaan korvattu ja täydennetty kunnostamalla varastoissa olevia neuvostoaikaisia ajoneuvoja ja lisäämällä tuotantoa. Venäjän arvioidaan valmistavan vuosittain yli 200 modernia T-90M-taistelupanssarivaunua.
Kofmanin mukaan määrä ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Venäjän asevoimat on menettänyt suuren määrän kokeneita upseereita ja koulutettuja sotilaita. Hyökkäysjoukoille annetaan usein vain lyhyt koulutus, eikä armeija ole pystynyt toteuttamaan Ukrainassa laajoja eri aselajien yhteisoperaatioita.
Venäläisjoukot ovat edenneet pieninä ryhminä ja kärsineet suuria tappioita. Kofmanin mukaan kokeneiden pataljoona- ja rykmenttitason komentajien korvaaminen vie vuosia.
Venäjän sotilaallista kehitystä jarruttavat lisäksi heikko väestökehitys, työvoimapula, talouden pysähtyminen ja lännen pakotteet. Puolustusmenot vievät silti noin 40 prosenttia valtion budjetista ja kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta.
Nato ei ole valmis droonisotaan
Michael Kofman varoittaa, että Naton ei kannata päätellä Venäjän hitaasta etenemisestä Ukrainassa, etteikö Moskova pystyisi uhkaamaan liittokuntaa.
Nato on kokonaisuutena Venäjää vahvempi erityisesti ilma- ja merivoimissa, tiedustelussa sekä pitkän kantaman täsmäaseissa. Eurooppalaisten maiden toimintakyky riippuu kuitenkin vahvasti Yhdysvaltojen joukoista, logistiikasta ja johtamisjärjestelmistä.
– Heiltä kuitenkin puuttuu Ukrainan kokemus taistelukentästä, joka on täynnä drooneja, laaja-alaista valvontaa ja uusia iskukykyjä, joita Venäjän armeija nyt käyttää. Toisaalta Venäjä on mukauttanut joukkorakennettaan, organisaatiotaan, teknologiaansa ja taktiikoitansa voidakseen käyttää näitä ominaisuuksia laajamittaisesti mahdollisesti kohtaamiaan Nato-maiden joukkoja vastaan, Kofman toteaa.
Hänen mukaansa Nato-maiden maavoimilla ei ole tarpeeksi ilmatorjuntaa ja droonien torjuntajärjestelmiä.
Ukrainalaiset drooniyksiköt ovat osallistuneet Naton harjoituksiin. Kokemukset ovat osoittaneet, etteivät liittokunnan maiden joukot osaa vielä toimia ympäristössä, jossa halvat miehittämättömät järjestelmät paikantavat ja tuhoavat kohteita nopeasti.
Venäjän asevoimat kärsii jatkossakin keskitetystä johtamisesta, korruptiosta, heikosta koulutuksesta ja vääristellystä tilanneraportoinnista, mutta puutteet eivät Kofmanin mukaan silti poista uhkaa.
Hän korostaa Venäjän olevan hitaasti taantuva suurvalta, mutta sen asevoimat pysyvät Kremlin tärkeimpänä vallankäytön välineenä.
– Vaikka Ukraina länsimaiden avustuksella voittaisikin Venäjän ratkaisevasti, Washingtonin ja sen Nato-liittolaisten ei pitäisi sivuuttaa tulevaa Venäjän sotilaallista uhkaa tai karttaa tarvittavia investointeja puolustukseen. Heidän on alettava nyt ennakoivalla tavalla valmistautua haasteeseen, jonka Venäjän uudelleen kokoamat asevoimat aiheuttaa.