Turvallisuusanalyytikko ja prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen toppuuttelee Naton uudesta puolustusmenotavoitteesta noussutta kohua.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on ilmoittanut Suomen tukevan Naton pääsihteeri Mark Rutten esitystä jäsenmaiden puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Menoista 3,5 prosenttia koostuisi niin sanotuista kovista puolustuksen menoista ja 1,5 prosenttia muista turvallisuus- ja puolustusmenoista.
Asiasta on tarkoitus päättää Naton huippukokouksessa Haagissa ensi viikolla.
– Se on suositus, eikä se (velvoitteena) eroa siitä aiemmasta kahden prosentin suosituksesta. Mutta luvut ovat korkeita. Saa nähdä miten käy, Pyykönen sanoo Verkkouutisille viitaten jäsenmaiden keskinäiseen vastuunjakoon puolustusmenojen ja muiden velvoitteiden osalta.
Kaikki jäsenmaat eivät ole saavuttaneet puolustusmenojen osalta nykyistäkään tavoitetta.
Pyykösen mielestä yhteiset panostukset puolustukseen kuitenkin hyödyttävät Suomea.
– Mitä enemmän muut maat panostavat puolustukseen Natossa, niin sen parempi Suomelle. Se ei ole meiltä pois, pikemminkin päinvastoin.
Puolustussuunnittelu lähtee uhasta
Verkkouutiset kysyi tuoreeltaan eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, kannattavatko he aloitteen hyväksymistä ja jos eivät, pitäisikö Suomen kaataa esitys Natossa. Oppositiosta on arvosteltu prosessia, esitetty vaatimuksia asian parlamentaarisesta käsittelystä ja paikoin myös kyseenalaistettu menotavoitteeseen sitoutumista.
Yhdeksän ryhmyriä kannatti aloitetta Naton puolustusmenotavoitteen nostosta. Vain vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vastusti aloitetta, mutta ei vastannut kysymykseen siitä, pitäisikö Suomen kaataa esitys.
Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan ”vasemmistoliitto ei kannata NATOn 5 % määrärahatavoitetta, joka vaarantaisi hyvinvointivaltion perustoiminnot vakavalla tavalla. Tuemme tarveperustaista puolustusmenojen nostoa, mutta prosentteihin emme sitoudu myöskään suhdannepoliittisista syistä.”
Juha Pyykönen sanoo kannattavansa ”tarveperustaista puolustusmenojen nostoa”, mikäli tarve perustuu uhka-arvioon.
– Mutta tarveperusteinen puolustusmenojen nosto on sama asia kuin tämä (Naton aloite) viidestä prosentista. Se viisi prosenttia tarpeena ei ole hatusta vedetty. Vaan se tulee siitä, millainen puolustuskyky eurooppalaisilla Nato-mailla on tällä hetkellä ja mikä on uhkan vaatima tarpeellinen puolustuskyky.
– Siinä on eroa, ja sen eron kiinnikuromiseen tarvitaan se viisi prosenttia. Tämä on Naton puolustussuunnittelun logiikka.
Hän korostaa, että Suomen puolustussuunnittelu on melkein aina ollut uhkaperusteista.
– Uhka on synonyymi sanalle tarve. Siinä mielessä olen vasemmistoliiton selityksen kanssa ihan samaa mieltä tarveperusteisista puolustusmenoista, mutta se ei tarkoita, että se olisi alle viisi tai yli viisi tai viisi prosenttia, vaan kyse on sen laskelman tuotoksesta.
Natossa puolustussuunnittelu lähtee uhasta.
– Sitten katsotaan, miten siihen uhkaan voidaan vastata pitkällä aikavälillä ja sen mukaisesti rakennetaan puolustuskoneisto – asejärjestelmät, koulutukset, varuskunnat, varastot, sotilaallinen liikkuvuus ja niin edelleen, Pyykönen sanoo.
– Ja tällä kaikella on hintalappu, ja siitä tulee se prosenttimäärä. Tämä on normaalia suunnittelua, mutta suunnitelmat eivät ole julkisia.
”Panostetaan nyt, jotta sotaa ei tulisi”
Nato on tänä keväänä asettanut jokaiselle jäsenmaalle vaativat puolustussuunnitteluun liittyvät sotilaalliset suorituskykytavoitteet, joista linjataan virallisesti Haagin huippukokouksessa. Näin vahvistetaan pelotetta ja puolustusta.
Euroopan Nato-maat ovat riippuvaisia USA:sta tärkeiden kyvykkyyksien suhteen. Ilma- ja ohjuspuolustuksessa sekä ampumatarvikkeissa ja drone-kyvykkyyksissä on puutteita. USA hallitsee edelleen sotilaallisen liikkuvuuden ydintyökaluja – lentokoneita, laivoja, polttoainelinjoja, satelliitteja, kyberpuolustusta ja yhteistoimintakyvyn standardeja, jotka pitävät kaiken koossa.
Juha Pyykösen mukaan puolustusmenotavoitteen nosto viiteen prosenttiin BKT:sta tuntuu paljolta ja on myös korkea luku. Kriisi- tai sota-aikana tuo luku olisi kuitenkin helposti kymmenkertainen.
– Nimenomaan tätä ministeri Häkkänen ja Naton pääsihteeri Rutte painottavat. Jotta sitä 50 prosenttia ei tarvitsisi tavoitella, niin panostamme nyt viisi prosenttia, jotta sitä sotaa ei tulisi. Tämä on ennaltaehkäisevää toimintaa.
Hän pitää Naton puolustusmenotavoitteen niin sanottua 3,5 + 1,5 -mallia hyvänä. Kyseisellä mallilla on asiantuntijoiden mukaan tarkoitus lepytellä USA:n presidentti Donald Trumpia, joka on vaatinut kovasanaisesti eurooppalaisia liittolaisia panostamaan enemmän puolustukseensa.
– Mielestäni se on hyvä tapa pyöritellä sanoja ja yrittää kertoa Trumpille, että hän on suotta huolissaan ja että myös USA:n pitää saavuttaa tämä viiden prosentin tavoite.
– Se koskee myös USA:ta. Tosin Trump voi sanoa, että USA on maksanut niin monen vuosikymmen ajan ylimääräistä, että nyt maksamme vähemmän.
”Suomi myy kokonaisturvallisuuden mallia”
Juha Pyykönen katsoo Suomen olevan montaa muuta jäsenmaata paremmassa asemassa liittyen ehdotetun puolustusmenotavoitteen 1,5 prosenttiin, joka pitää sisällään muut turvallisuus- ja puolustusmenot.
– Suomi on maksanut ja rakentanut sitä järjestelmää, josta se 1,5 prosenttia on tavallaan laskettu – tätä kokonaisturvallisuuden toimintamallia, joka on ollut myynnissä vuosikymmeniä, mutta juuri kukaan ei ole ostanut. Mutta nyt tässä tilanteessa rupeaa olemaan pikkusen enemmän kysyntää kuin aikaisemmin. Tosin se pitää sovittaa kuhunkin jäsenmaahan, eikä se sovi sellaisenaan.
Kyseiseen 1,5 prosenttiin voitaisiin sisällyttää myös esimerkiksi sotilaallista liikkuvuutta ja kyberpuolustusta.