Puolustusliitossa ei ole käyty keskusteluja ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen Nato-jäsenyyden toteuduttua. Näin sanoo Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen Hufvudstadsbladetin haastattelussa.
Lehti luonnehtii lähettilään vastausta ”harvinaisen suoraksi”. Asiaa ei ole Korhosen mukaansa otettu Natossa esille.
– Ei. Ei ollenkaan. Nato on kylmän sodan jälkeen saanut 14 uutta jäsenmaata. Yhteenkään liittouma ei ole halunnut sijoittaa ydinkärkiä. Näin asia on ollut jo yli 30 vuoden ajan. Mahdollisuus, että Suomeen sijoitettaisiin ydinaseita, on hyvin, hyvin kaukainen, Korhonen sanoo.
Myöskään Ahvenanmaan demilitarisoitu asema ei ole puhuttanut puolustusliitossa, hän kertoo. Myös muilla jäsenmailla on vastaavia järjestelyjä, Korhonen toteaa. Esimerkkinä hän mainitsee Norjalle kuuluvat Huippuvuoret, joilla Ahvenanmaan tavoin sijaitsee Venäjän konsulaatti.
Korhonen on tyytyväinen Suomen Nato-prosessiin viimeaikaiseen etenemiseen. Ainoa Nato-maa jonka kanssa Suomi on joutunut käymään erillisiä keskusteluja puolustusliitosta on Turkki.
Korhonen kommentoi Turkin kanssa käytyjä neuvotteluja vähäsanaisesti. Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat Turkin kanssa yhteisymmärrysasiakirjan Madridissa kesäkuussa.
– Turkki on ehdottomasti tärkeä ja kiinnostava maa, jolla on suuret asevoimat ja jonka kanssa Suomi tekee yhteistyötä useilla alueilla, Korhonen sanoo.
– Minulla ei ole lisättävää siihen mitä (presidentti Sauli) Niinistö ja (Pekka) Haavisto ovat tapaamisesta sanoneet, hän kommentoi Madridin asiakirjaa.