Naton huippukokouksessa Vilnassa vahvistettiin Naton Euroopan-joukkojen komentajan, kenraali Christopher Cavolin mukaan suuntaviivat Naton kollektiivisen puolustusjärjestelmän nykyaikaistamiselle.
Kylmän sodan aikana liittokunta keskittyi jäsenmaidensa puolustamiseen, mutta Neuvostoliiton romahdettua painopiste siirtyi kansainväliseen kriisinhallintaan, jonka vaatimukset olivat hyvin erilaiset. Nyt kollektiivista puolustusta rakennetaan uudelleen ja modernisoidaan tarvittavilta osin, amerikkalaiskenraali Cavoli sanoi Vilnan-huippukokouksen yhteydessä järjestetyssä NPF-keskustelussa.
Tärkeän osan kokonaisuutta muodostavat hänen mukaansa alueelliset puolustussuunnitelmat, joissa määritellään tarkoin, miten Nato luo pidäkkeen ja varautuu puolustamaan tiettyä maantieteellistä aluetta. Samaan aikaan joukkorakennetta sekä johtamisjärjestelmiä uudistetaan, harjoittelua ja logistiikkaa tehostetaan. Merkittävä yksittäinen edistysaskel on 300 000 sotilaan vahvuisen korkean valmiuden joukon muodostaminen suoraan Euroopan-joukkojen komentajan alaisuuteen.
Ukrainasta runsaasti opittavaa
Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa on Natossa seurattu Cavolin mukaan tarkoin myös oppimisen näkökulmasta.
– Siitä on suorastaan tulvinut opetuksia – sekä positiivisia että negatiivisia – joista meidän on opittava. Analysoimme sitä hyvin, hyvin tarkasti. Uskon, että yksi suurimmista asioista, jotka nousevat esiin, on yhtenäisyys. Tapa, jolla Ukraina on koonnut rivinsä, on onnistunut lähes kaikilla tasoilla, Cavoli sanoo.
– Yhtenäisyys on luonut rohkeutta taistelukentällä. Se on edistänyt sitoutumista teollisuudessa. Se on fantastinen esimerkki meille liittokuntana. Yhteenkuuluvuus antaa myös meille valtavasti voimaa, jota meillä ei yksittäisinä kansakuntina olisi, hän toteaa.
Sota Ukrainassa muistuttaa hänen mukaansa myös nykyaikaisten armeijoiden uskomattomasta tuhovoimasta.
– Tämä meidän on otettava syvällisesti huomioon. Meidän pitäisi olla vastahakoisia lähtemään sotaan ja etsimään tarmokkaasti keinoja sodan estämiseksi, mikä on tietysti yksi tärkeimmistä tehtävistäni.
Itämeren tilanne muuttui
Venäjän hyökkäyssota on Cavolin mukaan herättänyt siihen, että laajamittainen konflikti edellyttää teollista perustaa, joka on vankka ja reagoi joustavasti kysynnän kasvuun.
– Se on yksi tämän sodan keskeisistä opetuksista, kuten myös se, että tällainen sota ja pyrkimys monimutkaisiin manöövereihin vaativat hyvin koulutettuja joukkoja. Nykyaikaista sodankäyntiä käydään kovassa paineessa ja nopeassa tahdissa. Siihen tarvitaan todella ammattilaisia. Tämä on mielestäni yksi liittokuntamme asevoimien suurista vahvuuksista. Väestömme koulutustaso on huikea, hän sanoo.
Juuri huippukokouksen alla saadut tiedot Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä ovat Cavolin mukaan erittäin rohkaisevia.
– Sotilaallisesta näkökulmasta olen hyvin innoissani. Suomi ja Ruotsi tuovat liittokuntaan välittömästi erittäin kyvykkäät asevoimat. Siihen ei tarvita kehitysohjelmaa eikä institutionaalista uudistusohjelmaa. Nämä asevoimat ovat toimineet yhteistyössä Naton joukkojen kanssa operaatioissa ja koulutuksessa vuosien ajan, hän toteaa.
– Ne myös luovat uuden tilanteen vastuualueemme pohjoisosaan. Itämeri on nyt hyvin erilainen paikka, sillä sitä ympäröivät Nato-maat, joilla on vahvat laivastot ja vahvat armeijat. Nämä ovat valtavia etuja, jotka realisoituvat välittömästi.