Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen työryhmä luovutti keskiviikkona 11. marraskuuta mietintönsä Nato-jäsenyyden vaikutuksista valtioelinten välisiin valta-asetelmiin sekä Nato-asioita koskevien käytäntöjen ja lainsäädännön kehittämisestä.
– Työryhmän mukaan Nato-jäsenyys ei edellytä muutoksia perustuslakiin. Kansallisia käytäntöjä ja lainsäädäntöä on kuitenkin tarpeen kehittää, valtioneuvoston tiedotteessa todetaan.
Työryhmän työ on ollut eteenpäin katsovaa, ja siinä on tarkasteltu erityisesti sitä, miten Nato-asioiden kansallista käsittelyä voidaan kehittää.
Keskeisenä lähtökohtana on ollut Suomen toimintakyvyn vahvistaminen Natossa. Samalla on korostettu, että kehittämistyössä tulee ottaa huomioon perustuslailliset reunaehdot sekä turvata eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston asema asianmukaisesti.
Työryhmän arvion mukaan Nato-jäsenyydestä ei ole aiheutunut merkittäviä vaikutuksia ylimpien valtioelinten valtasuhteisiin.
– Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulkopolitiikan yhteisjohtamisen toimivalta on Nato-asioissa toimivaa, ja Suomen toiminta Natossa on ollut vaikuttavaa. Yhteistoiminta on ulkopolitiikan johtamisessa keskeistä. Se tuo tasavallan presidentin ulkopoliittisen toiminnan parlamentaarisen vastuukatteen piiriin. Valtioneuvosto toimii eduskunnan luottamuksen varassa, tiedotteessa kerrotaan.
Työryhmä toteaa, että kaikki Nato-asiat eivät ole ulkopolitiikkaa tai ulkopolitiikan johtamista.
– Naton tavanomaiset puolustuksen ja pelotteen asiat kuuluvat lähtökohtaisesti puolustuspolitiikan alaan. Viime kädessä asian ulkopoliittisen merkittävyyden tunnistaminen vaatii tapauskohtaista harkintaa, tiedotteessa todetaan.
Työryhmä katsoo, että tasavallan presidentille kuuluvien sotilaskäskyasioiden päätöksentekomenettelyä ei ole tarpeen muuttaa Nato-jäsenyyden takia.
– Suomen puolustuspolitiikan sisällöstä ei päätetä ylipäällikön toimivallan perusteella. Ministerimyötävaikutus on päätöksenteossa tärkeää parlamentaarisen vastuukatteen vuoksi.
Eduskunnan tiedonsaantioikeus
Työryhmä painottaa, että eduskunnan tulee saada Nato-asioissa riittävästi ja ennakollisesti tietoa. Tiedonsaantioikeus koskee myös salassa pidettävää tietoa.
– Valtioneuvoston oma-aloitteisuus, oikea-aikaisuus ja säännöllisyys informoinnissa ovat tärkeitä.
Eduskunnan asema korostuu budjetti- ja muissa asioissa, joissa se toimii päätöksentekijänä. Työryhmän arvion mukaan tiedonsaantioikeuden toteuttaminen Nato-asioissa on pääosin ollut sujuvaa.
Työryhmä on myös tarkastellut päätöksentekomenettelyjä tilanteessa, jossa Nato-sopimuksen 5 artiklaa sovellettaisiin. Tällaisia tilanteita varten on toimivat menettelyt.
– Työryhmän arvion mukaan perustuslakia ei ole tarpeen muuttaa Nato-jäsenyyden vuoksi. Työryhmä on kuitenkin tunnistanut eräitä muita säädösmuutostarpeita. Työryhmä esittää myös ohjeistuksen ja käytäntöjen kehittämistä.
Valtioneuvosto asetti 13.11.2025 parlamentaarisen työryhmän arvioimaan ja tarvittaessa tekemään ehdotuksia Nato-asioita koskevien käytäntöjen ja lainsäädännön kehittämiseksi. Työn pohjana on ollut toimeksianto, jonka perustuslakivaliokunta esitti Suomen liittyessä Natoon, sekä lokakuussa 2025 valmistunut oikeusministeriön esiselvitys. Työryhmä on nyt saanut työnsä päätökseen.
Työryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Heikki Vestman Kokoomuksen eduskuntaryhmästä ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Onni Rostila Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.
Muita parlamentaarisen työryhmän jäseniä olivat kansanedustajat Sofia Vikman Kokoomuksen eduskuntaryhmästä, Mira Nieminen Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, Johannes Koskinen ja Tuula Väätäinen Sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä, Mika Lintilä Keskustan eduskuntaryhmästä, Atte Harjanne Vihreästä eduskuntaryhmästä, Veronika Honkasalo Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä, Mats Löfström Ruotsalaisesta eduskuntaryhmästä ja Peter Östman Kristillisdemokraattisesta eduskuntaryhmästä.