Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mukaan Nato-jäsenyys ennaltaehkäisee Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa.
Valiokunta antoi mietintönsä Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta hallituksen esityksestä. Jäsenyyden puolesta otettiin kantaa jo aiemmin ajankohtaisselontekojen yhteydessä.
Mietinnön mukaan kyseessä on EU-jäsenyyden jälkeen merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan. Suomi pääsee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Vastaavasti Suomella on velvollisuus tukea muita hyökkäyksen kohteeksi joutuneita liittolaisia.
Ulkoasiainvaliokunta arvioi Nato-jäsenyyden ennaltaehkäisevän Suomeen kohdistuvaa uhkaa, kun tukena ovat koko liittokunnan suorituskyvyt. Jos Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisten puolustusjärjestelyjen mukaisesti.
Valiokunta korostaa mietinnössään eduskunnan tiedonsaanti- ja osallistumisoikeutta Nato-päätöksentekoon ja tasavallan presidentin yhteistoimintaa valtioneuvoston kanssa. Suomen toivotaan jatkavan Naton jäsenenä aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa sekä globaalia vakautta edistävää ja laajaan turvallisuuskäsitykseen perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Ensisijaisena tavoitteena on edelleen se, että Suomi ja Ruotsi liittyvät puolustusliittoon yhdessä.
Liittokunnan kolmekymmentä jäsenmaata allekirjoittivat molempien maiden liittymispöytäkirjat viime vuoden heinäkuussa. Pöytäkirja tulee voimaan, kun kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sen. Jäsenyys alkaa sinä päivänä, kun Suomi tallettaa liittymisasiakirjan Yhdysvaltain hallituksen huostaan.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon yhdessä ja mahdollisimman nopeasti.
Valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan mietintöä käsitellään täysistunnossa ensi viikolla. Äänestys on määrä pitää 28. helmikuuta. Näin ollen jäsenyyteen liittyvä kansallinen lainsäädäntöprosessi saataisiin valmiiksi kuluvan vaalikauden aikana.