Brittilehti Financial Times on haastatellut Puolustusvoimien sotatalouspäällikköä, kenraaliluutnantti Mikko Heiskasta Suomen varautumisesta kriiseihin.
Jutun mukaan Suomi on ryhtynyt varastoimaan sotatarvikkeita rajojensa ulkopuolelle, kun korkeasta valmiustasostaan tunnettu Pohjoismaa joutuu kohtaamaan yhä aggressiivisemman Venäjän.
Heiskanen kertoo, että Suomi on äskettäin tarkistanut yli 1000 sopimusta, jotka sillä on varustusta tai sota-ajan palveluita tarjoavien yksityisten yritysten kanssa.
– Meidän täytyy olla valmiita pitkäkestoiseen kriisiin, Heiskanen toteaa.
– Olemme tarkastaneet kaikki sopimukset ja aktivoineet osan niistä. Hankinnat on päivitetty paitsi ammusten myös muun materiaalin osalta.
– Se on DNA:ssamme. Venäjä kunnioittaa voimaa. Voima koostuu sekä tahdosta että kyvystä. Tahtoa ei puutu. Kansan tahto puolustaa maataan on luultavasti korkeinta maailmassa. Kyky – materiaali – se on uskottavalla tasolla. Kestää vuosia rakentaa tämä kapasiteetti, sitä ei tehdä vuodessa tai kahdessa, Heiskanen selvittää.
Hän mainitsee esimerkkinä, että vaatetehdas voisi lyhyellä varoitusajalla alkaa valmistaa esimerkiksi luotiliivejä taisteluihin.
Venäjä käyttää tällä hetkellä 6-7 prosenttia bruttokansantuotteestaan sotamenoihin ja tuottaa tykistöammuksia tahdilla, johon Suomi tai Länsi-Eurooppakaan ei pysty.
– Me emme ole sotataloudessa, Heiskanen huomauttaa vertauksesta ja toteaa, että eskalaatioasteikolla Suomi on kolmosportaalla yhdeksästä, eikä ammustehtaita pidetä toiminnassa vuorokauden ympäri. Silti ammustuotanto on Suomessa noin kymmenkertaistunut siitä, mitä se oli vain viisi vuotta sitten.
– Tilanne ei ole huono ja olemme varsin itsevarmoja tällä hetkellä, Heiskanen määrittelee.
Vaikka Suomi on Natossa vasta uusi jäsen, muut maat kysyvät säännöllisesti neuvoja siitä, miten ne voisivat parantaa valmiuttaan, joka monin paikoin ajettiin alas kylmän sodan päätyttyä.
– Suomi on malliesimerkki. He eivät päästäneet otettaan herpaantumaan 1990- ja 2000-luvuilla ja nyt suurin osa meistä voi vain ihailla, mitä heillä on. Heidän kykynsä mobilisoida ihmisiä ja yrityksiä kriisissä on vaikuttavaa, kommentoi liittolaismaan pitkän linjan diplomaatti FT:lle nimettömänä.
Heiskasen mukaan Nato-jäsenyys on muuttanut suhtautumistapaa Suomessa: emme ole enää yksin vaan voimme luottaa muihin.
– Kaikkia munia ei tarvitse laittaa samaan koriin. Meidän ei täydy omistaa kaikkia lehmiä, jotta saamme maitoa.
Heiskasen mukaan Suomi on alkanut säilyttää kalustoa Norjassa ja aloittaa sen myös Natoon liittyneessä Ruotsissa pian. Naapureita kauempanakin sijaitsevia maita tähyillään.
– Suunnitelma on, että varastoisimme kalustoa muissa maissa. Kyse on toimitusvarmuudesta hajauttamalla varastoja. Olemme tämän osin jo aloittaneet.
Heiskasen mukaan muissa maissa voidaan säilyttää kalustoa ja ammuksia, ehkä myös varaosia.
FT muistelee myös tasavallan presidentin Alexander Stubbin lausuntoa viime kuussa, lehden mukaan Stubb pani perinteisen suomalaisen vaatimattomuuden hetkeksi sivuun todetessaan, että eurooppalaisten valtioiden pitäisi ”muuttua suomalaisemmiksi”, eli toisin sanoen paremmin valmistautuneiksi.
– Pahimpaan on varauduttava, jotta sen voi välttää, Stubb luonnehti tuolloin.
Prepare for the worst, in order to avoid it.
I will give a speech in Berlin on Wednesday about ”Comprehensive security in the 21st Century”.
Finland boosts war readiness in face of Russian aggression via @FT
https://t.co/lOuR4dWItu— Alexander Stubb (@alexstubb) May 6, 2024
