Yli joka toisella työelämään osallistuvalla suomalaisella on mielestään vähintään melko hyvät mahdollisuudet ja resurssit kehittää osaamistaan nykyisessä työssään. Tämä selviää koulutus- ja tapahtumajärjestäjä Profession ja Taloustutkimuksen tekemästä kyselytutkimuksesta.
Osuus on pysynyt samana kuin viime vuoden vastaavassa tutkimuksessa, vaikka uudenlaisen osaamisen tarve työelämässä koetaan koko ajan tärkeämpänä ja aihe on viime aikoina nostettu vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Peräti 84 prosenttia suomalaisista pitääkin vähintään melko varmana, että työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista seuraavan viiden vuoden aikana.
Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan 3–5 tärkeintä tulevaisuuden työelämätaitoa, tekoälyn käyttö ja soveltaminen (62 prosenttia vastaajista) erottui samoin kuin viime vuonna selvästi tärkeimpänä taitona. Se onkin taito, jossa suomalaiset haluavat eniten kehittää itseään seuraavan kahden vuoden aikana (55 prosenttia vastaajista).
– Vaikka tekoäly yleistyy vauhdilla, sen hyödyntäminen on edelleen alkutekijöissään. Siksi noinkin iso osa vastaajista pitää sitä tärkeänä, Profession toimitusjohtaja Janne Kuusinen sanoo tiedotteessa.
Tekoälyn jälkeen tärkeinä yleisinä tulevaisuuden työelämätaitoina tulivat jokseenkin tasaosuuksin tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvän osaaminen (34 prosenttia), ihmisten johtamistaidot (33 prosenttia), resilienssi, joustavuus ja ketteryys (33 prosenttia), it-osaaminen (32 prosenttia), teknologinen lukutaito (31 prosenttia) sekä itsensä kehittämisen (31 prosenttia).
Kriittinen ajattelu korostuu
Teknologian, kuten tekoälyn ja automaation, kehityksen koetaan vaikuttavan tulevaisuuden osaamistarpeisiin siten, että se korostaa eniten kriittisen ajattelun merkityksen kasvua (72 prosenttia).
Kriittisen ajattelun merkitys on jopa lisääntynyt vuoteen 2025 verrattuna (67 prosenttia). Myös digitaalisen lukutaidon merkitys on kasvanut (60 prosenttia).
– Ymmärrys siitä, että tekoäly ja teknologia eivät korvaa vaan muuttavat ihmistyötä on vahvistunut viimeisen vuoden aikana. Tärkein muutos on juuri tuo osaamisen syvästi inhimillisen puolen, ajattelun, merkityksen korostuminen, Kuusinen sanoo.
Muita merkittäviä teknologian vaikutuksia ovat tietoturvaosaamisen korostuminen (57 prosenttia) sekä uusien teknologioiden omaksumisen tarve (40 prosenttia).
Puolet vastaajista on sitä mieltä, että osaamistarpeet muuttuvat erittäin tai melko nopeasti. Erityisesti it-ala, rahoitusala ja asiantuntijapalvelut ovat nopean muutoksen toimialoja.
Kiire ja rahapula estävät kehittämistä
Vastaajista 56 prosenttia uskoo, että heidän nykyinen osaamisensa riittää seuraavat kolme vuotta. Toisaalta vain puolet vastaajista on sitä mieltä, että heidän osaamisensa pysyy mukana tekoälymuutoksessa seuraavan kahden vuoden aikana.
Vastaajista vain reilu kolmasosa (36 prosenttia) luottaa siihen, että työnantaja huolehtii heidän osaamisensa ajantasaisuudesta tulevaisuudessa.
Suurin este osaamisen kehittämiselle on ajan puute ja kiire työssä (58 prosenttia), jonka osuus onkin lisääntynyt jonkin verran. Toiseksi suurin este, työnantajan taloudellisen tuen puute (32 prosenttia) on lisääntynyt selvemmin.
– Yritysten tilanne on vain kiristynyt viime vuodesta, joten rahaa ja aikaa osaamisen lisäämiseen on aiempaa vähemmän. Osaamisen kehittämisestä on kuitenkin tulossa vahvasti strateginen menestystekijä, joten panostuksia siihen pitäisi pystyä kasvattamaan myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, Kuusinen sanoo.
Kouluttautumista motivoi eniten halu kehittää osaamista ja pysyä ajan tasalla (69 prosenttia). Uralla eteneminen motivoi aiempaa useampia (39 prosenttia).
Vastaajista kaksi kolmasosaa (66 prosenttia) kokee osaamisen kehittämisen olevan ensisijaisesti jaettu vastuu työnantajan ja työntekijän kesken. Johtavassa asemassa olevat haluaisivat myös valtiota mukaan osaamistalkoisiin: heistä puolet (50 prosenttia) on sitä mieltä, että valtion pitäisi tukea niitä organisaatioita, jotka kouluttavat henkilöstöään.
Tekoälyn vaikutukset näkyvät yllättävän harvalla
Tekoäly on muuttanut omaa työtä merkittävästi vain kahdeksalla prosentilla vastaajista viimeisen 12 kuukauden aikana, kun taas 59 prosenttia ei ole kokenut muutosta juuri lainkaan tai ei lainkaan.
Organisaatioissa tekoälyä ei hyödynnetä vielä laajasti; vain viisi prosenttia vastaa sen olevan integroitu keskeisiin prosesseihin. Suurimpia esteitä tekoälyn hyödyntämiselle ovat osaamisen puute (36 prosenttia) sekä tietoturvahuolet (34 prosenttia).
Työelämän jatkuva murros koetaan edelleen enemmän mahdollisuutena (47 prosenttia) kuin stressitekijänä (34 prosenttia), mutta suhtautuminen on hieman heikentynyt.
– Tasaista näkymää tulevaisuuteen ei ole ollut vuosiin, joten murrosväsymys alkaa väistämättä nostaa päätään, Kuusinen sanoo.
Työnantajat voisivatkin hänen mukaansa parhaiten tukea työntekijöidensä muutoskyvykkyyttä tarjoamalla jatkuvaa koulutusta ja kehitysmahdollisuuksia, joustavia työaikoja ja etätyömahdollisuuksia sekä selkeää ja avointa sisäistä viestintää, kyselytutkimuksesta selviää.
Tiedot selviävät koulutus- ja tapahtumajärjestäjä Profession ja Taloustutkimuksen tekemästä Työelämän tulevaisuuden taidot 2026 -kyselytutkimuksesta. Tutkimuksen vastaukset kerättiin 2.–15. maaliskuuta 2026. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1640 vastaajaa eri elinkeinoelämän ja julkisen sektorin aloilta, eri ikäluokista ja eri puolilta Suomea. Tuloksia on vertailtu vuotta aiemmin tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.