Euroopan suuryritykset ovat kärsineet vähintään 100 miljardin euron suorat tappiot Venäjän toiminnoistaan sodan alkamisen jälkeen. The Financial Times -lehden tekemän analyysin mukaan energiayhtiöt ovat kuitanneet isoimmat laskut, joskin öljy- ja kaasuyhtiöt sekä aseteollisuus ovat myös hyötyneet sodasta.
Kaikista tappioista yli kolmannes keskittyy kolmelle yhtiölle. Energiajätit BP, Shell ja TotalEnergies menettivät muun muassa toimintojen alaskirjauksissa yhteensä 40,6 miljardia euroa, mutta kalliimmat öljyn ja kaasun hinnat toivat niille tuottoja noin 95 miljardia euroa viime vuonna.
Energiayhtiöiden ohella muut yleishyödyllisten palvelujen yhtiöt kärsivät 14,7 miljardin euron tappiot ja teollisuusyritykset kuten muun muassa autonvalmistajat menettivät 13,6 miljardia euroa.
Rahoitusyhtiöt, kuten pankit ja vakuutuslaitokset kirjasivat kustannuksia yhteensä 17,5 miljardia euroa.
Sveitsiläisen St. Gallenin yliopiston taloustieteen professori Simon Evenett arvioi, että lukuun ottamatta muutamaa isoa toimijaa on keskimääräinen kustannus alaskirjauksista ollut yrityksille kohtuullisesti hallittavissa, sillä investointien määrä Venäjälle ei ole ollut suhteellisesti kovin suuri.
Analyysin mukaan suurimmat tappiot ovat olleet brittiyhtiöillä, yli 30 miljardia euroa, sen jälkeen Saksassa ja Ranskassa yli 20 miljardia. Suomi on neljäntenä vajaan 10 miljardin euron tappioilla. Suomalaisyrityksistä FT nostaa esiin Fortumin, jonka lasku oli 5,3 miljardia euroa.
Kiovan kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan Venäjällä ennen sotaa toimineista 1871 eurooppalaisesta yrityksestä yli 50 prosenttia jatkaa edelleen. Maassa toimivat muun muassa italialainen UniCredit, itävaltalainen Raiffeisen, sveitsiläinen Nestlé and brittiläinen Unilever.
Venäjä on asettanut yritysten lähdölle erilaisia rajoituksia, minkä vuoksi etenkin länsimaisia pankkeja on vetäytynyt sieltä vain vähän.
Strategisen Control Riskis -konsulttitoimiston osakas Nabi Abdullaev sanoo, että yhtiöt, jotka jatkavat Venäjällä, ovat vaarassa ajautua paljon suurempiin taloudellisiin menetyksiin. Ne yritykset, jotka päättivät poistua heti sodan alettua ja hyväksyä siihen liittyvän rahanmenon, pääsivät vähimmällä.
– Mitä nopeammin lähti, sitä alhaisemmat olivat tappiot, Abdullaev toteaa.
Venäjä on ottanut haltuunsa ulkomaalaisyritysten Venäjän-tytäryhtiöitä, viimeisimpänä Danonen ja Carlsbergin, mikä asiantuntijoiden mukaan kertoo, että lisää vaikeuksia on tulossa.
Maassa yhä toimivat yritykset pelaavat korkealla riskillä ilman, että siitä on odotettavissa mitään suurempia taloudellisia hyötyjä, kiteyttää Kiovan kauppakorkeakoulun tutkija Anna Vlasyuk.
