Verrattuna suomalaisiin, ruotsalaisten ja saksalaisten keskisuurten yritysten kasvuhakuisuus näkyy niiden rekrytoinneissa, panostuksissa teknologiaan sekä verkostojen hyödyntämisessä, ilmenee Kasvuryhmä Suomi ry:n ja Futuricen yhteistyönä toteuttamasta tutkimuksesta.
Tutkimus tarkasteli suomalaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten keskisuurten yritysten tekoja niiden julkisen digitaalisen jalanjäljen kautta.
– Tässä ajassa suomalaisille yrityksille on tärkeintä huomata, mitä maailmalla tapahtuu: on ymmärrettävä, miltä pelikenttä näyttää ja tunnistettava, missä kasvua oikeasti voidaan saada aikaan. Halusimme nähdä, mitä kansainväliset verrokkiyritykset tekevät juuri nyt eri tavalla ja etsiä suomalaisille kasvuyhtiöille konkreettisia työkaluja, jotka voi ottaa käyttöön vaikka tänään. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä on jo nyt vahva pohja, sillä identiteetti on selkeä. Kasvun suunta pitää vain valita ja sanoa ääneen, Kasvuryhmän toimitusjohtaja Heli Paatela sanoo tiedotteessa.
Suomalaisyritykset eivät tutkimuksen mukaan uskalla ottaa tilaa itselleen. Tarkastelussa olleet saksalaiset yritykset rakentavat kilpailuetua olemalla suunnastaan suomalaisia verrokkejaan huomattavasti avoimempia.
Käytännössä asia näkyi tutkimuksessa siten, että saksalaiset ja ruotsalaiset yritykset viestivät strategiastaan ja suunnastaan suomalaisia yrityksiä enemmän.
Suomessa yritykset myös rakentavat myynnin eri tavalla kilpailijamaiden yrityksiin verrattuna. Saksalaisten keskisuurten yritysten myyntirekrytoinneista 38 prosenttia kohdistuu uusasiakashankintaan. Suomessa yritykset tähtäävät ennemmin nykyisten asiakkaiden pitämiseen.
Kolmas merkittävä eron se, että Suomessa yritysten ylin johto ei usein tunne tavoiteltavaa markkina-aluetta. 69 prosentilla tutkituista suomalaisista yrityksistä ei ole ylimmässä johdossa näkyvää kansainvälistä työkokemusta. Ruotsissa vastaava luku on 47 prosenttia ja Saksassa 38 prosenttia. Verrokkimaissa johtoon hankitaan tyypillisemmin kansainvälistä kokemusta kasvua vauhdittamaan.
– Kansainvälisen kasvun kysymys ei ole rakenteellinen ongelma – kyse on pikemminkin niin sanotusta “mindsetista” ja yritystason valinnoista. Niitä voidaan muuttaa jo tänään, Paatela summaa.
Tutkimus antoi kasvua havitteleville yrityksille myös suosituksia. Raportin mukaan tärkeää on viestiä avoimesti omasta toiminnasta, järjestää koko organisaation toiminta kasvun ympärille sekä rakentaa uusia markkinoita avaavia suhteita.
Tutkimuksen aineistona oli muun muassa 56 000 työpaikkailmoitusta, 60 000 yrityssivustoa, 6 400 anonymisoitua työntekijäprofiilia ja viiden vuoden patenttidata. Mielipiteiden sijaan analysoitiin yritysten toimintaa.