Ranskan parlamenttivaalien ensimmäinen kierros oli eilen ja toinen kierros odottaa ensi sunnuntaina. Presidentinvaalien kolmanneksi kierrokseksi kutsutut vaalit ovat toisen kierroksen asetelmaltaan kimurantit ,ja nimenomaan sitä vallassa olevan presidentti Emmanuel Macronin vaaliliiton kannatuksen suhteen.
Ensimmäistä kertaa viidennen tasavallan historiassa presidentin puolue tai vaaliliitto ei ole johdossa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Ennusteet ensimmäisen kierroksen lopputuloksen suhteen menivät lopulta oikein. NUPES–vaaliliitto ja Macronin vaaliliitto saivat saman lähes saman äänimäärän, joten toisesta kierroksesta tulee erittäin kiinnostava.
Äänestysprosentti jäi historiallisen alas
Ranskassa on perinteisesti ollut kohtuullisen korkea äänestyaktiivisuus, mutta ensimmäisen kierroksen äänestysvilkkaus jäi tällä kertaa historiallisen alhaiseksi, kun puolet äänioikeutetuista jätti äänestämättä.
Tulos on Ranskalle ja demokratialle häpeällinen.
Kysymyksessä ovat kuitenkin erittäin merkittävät vaalit maan tulevaisuuden kannalta katsottuna. Isommassa kuvassa trendi on ollut kuitenkin olemassa vähintäänkin viimeiset viisi vuotta ja ilmiö näkyi jopa kevään presidentinvaalien kummankin kierroksen äänestysvilkkaudessa.
Ensimmäisellä kierroksella 26 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä ja toisella kierroksella nukkuvien osuus kasvoi vielä kahdella prosenttiyksiköllä.
Toisen kierroksen suhteen radikalisoitunut vasemmisto voi lopulta kääntää pelin Macronin LREM–puolueen voitoksi. Ranskalainen äänestäjä joutuu tekemään nyt käytännön valinnan pysähtyneisyyden ja Macronin uudistuspolitiikan väliltä. Jos Macron ei saa enemmistöä parlamenttiin Ranska pysähtyy.
NUPES kurkottaa reilusti vasemmalle
Jean–Luc Mélenchonin kokoama vihervasemmistolaisen ryhmittymä NUPES (Nouvelle Union Populaire écologique et sociale) asettuu ranskalaisittainkin reilusti vasemmalle ja noudattaa ohjelmassaan paljolti Melenchonin poliittista teemoja aikaisemmista vaaleista.
NUPES tavoittelee muun muassa minimipalkan nostamista 1 500 euroon kuukaudessa ja eläkeiän laskemista 60–ikävuoteen. Kuten aikaisemmissa vaaleissa, ajaa Mélenchon edelleen kuudennen tasavallan perustamista, jossa presidentin valtaa leikattaisiin nykyisestä merkittävällä tavalla. Muutokset tehtäisiin lisäämällä parlamentin valtaa presidentinvallan kustannuksella. Presidentin laajat nimitysoikeudet siirtyisivät suurimmaksi osaksi parlamentille.
NUPES haluaa luoda myös miljoona uutta työpaikkaa ekologisen siirtymän kautta ja palkata 100 000 uutta hoitajaa sairaaloihin.
Osasta aloitteista ryhmittymä on samaa mieltä, mutta ranskalaiseen tyyliin eripuraakin löytyy jo nyt. Kommunistit vastustavat muun muassa ydinenergiasta luopumista, joka on ollut Mélenchonille tärkeä tavoite jo vuosien ajan. Myös metsästäminen, NATO ja sosialisoinnit ovat aiheuttaneet kiistoja ryhmän sisällä.
Mélenchon ei neuvottele
NUPES:n johtohahmo Jean-Luc Mélenchon ilmoitti hyvissä ajoin, että hän ei pääministerinä ollessaan neuvottelisi presidentin kanssa, vaan pattitilanteessa lakiesitykset menisivät parlamentin päätettäviksi. Yhteistyöstä Emmanuel Macronin kanssa ei siis voitaisi puhua lainkaan. Realisoituessaan tilanne olisi maan johtamisen kannalta lähinnä kaoottinen ja käytännössä Ranska pysähtyisi. Maa sisäpoliittinen kaaos heittäisi varjon myös koko EU:n alueelle.
Le Monde -sanomalehden mukaan Mélenchon tulee toisella kierroksella kohtaamaan Macronin vaaliliiton anti–Mélenchon kampanjan, jossa on piirteitä presidentinvaalien toisen kierroksen asetelmasta.
On siis edelleen epätodennäköistä, että enemmistö ranskalaisista haluaisi tieten tahtoen horjuttaa ohutta yhteiskuntarauhaa nykyisessä maailmantilanteessa. Tuoreessa muistissa on kuitenkin myös keltaliivien elämöinti, johon lopulta enemmistö ranskalaisistakin väsyi.
Macron yllätti pääministerivalinnallaan
Elisabeth Bornen yllättävä valinta pääministeriksi saattaa myös olla ratkaiseva naula pääministeriydestä haaveilevan Jean-Luc Mélenchonin arkkuun. Borne tunnetaan hyvänä neuvottelijana. Emmanuel Macron todella tarvitsee pääministerin taitoja jos mielii saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa seuraavalla viisivuotiskaudella. Ongelmat eivät tule nimittäin Ranskan presidentiltä koskaan loppumaan.
Joka tapauksessa pääministeri Borne ja hänen juuri aloittanut hallituksensa ottivat vakavasti kansalaisten huolen ostovoiman kehityksestä. Hallituksen prioriteettilistalla ostovoiman kohentaminen oli kärjessä. Käytännössä se tarkoittaa veronalennuksia ruoan ja sähkön hintaan.
Samalla Borne ja Macron varmistavat sen, että varsinkin pienituloiset äänestäjät kokevat todella tulleensa kuulluiksi ongelmiensa kanssa. Hallituksen työlistalla olivat myös terveydenhuollon, koulutuksen ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Kaikki politiikan kohteita, joita presidentinvaalissa Macronin kilpailijat yrittivät käyttää häntä vastaan.
Macronin ja Bornen viesti on joka tapauksessa selvä.
Macron haluaa yhdistää ranskalaiset. Hän edustaa myös jatkuvuutta ja kansalaiset tietävät mitä saavat jos äänestävät LREM–puolueen ehdokkaita. Käytännössä Borne ja Macron ojentavat kätensä Marine Le Penin ja Jean-Luc Mélenchonin äänestäjille. Nähtäväksi jää tarttuvatko he Ranskan historian toisen naispääministerin ja tunteita puolesta ja vastaan herättävän presidentin tarjoukseen.
Kirjoittaja Pekka Väisänen on Ranskan politiikkaan ja historiaan perehtynyt helsinkiläinen valtiotieteilijä ja yhteiskuntatieteiden tohtori.
