Näistä alueista luopumista Kreml vaatii ennen neuvotteluja

Venäjä vaatii edelleen hallintaa Ukrainan alueille, joita se ei täysin miehitä.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov. AFP/LEHTIKUVA/IGOR IVANKO
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov. AFP/LEHTIKUVA/IGOR IVANKO

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että tulitauko ja rauhanneuvottelujen aloittaminen ovat mahdollisia sen jälkeen, kun Ukrainan joukot on vedetty kokonaan pois Donbasista sekä Zaporižžjan ja Hersonin alueilta. Tämä on ainoa ehto rauhalle, hän sanoi Euromaidan Pressin mukaan.

Syyskuussa 2022 Venäjä ilmoitti liittävänsä nämä neljä Ukrainan aluetta itseensä lavastettujen ”kansanäänestysten” jälkeen, joita laajalti tuomittiin laittomiksi. Lokakuussa 2022 mennessä Venäjän parlamentti ratifioi ”sopimukset”, ja Vladimir Putin allekirjoitti perustuslain muutokset, joilla kaikki neljä aluetta liitettiin virallisesti Venäjään.

Näillä lausunnoilla Kreml vahvisti käytännössä, ettei se aio rajoittaa alueellisia vaatimuksiaan pelkästään Donbasiin ja vaatii edelleen hallintaa Ukrainan alueille, joita se ei täysin miehitä.

Peskovin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin on määrättävä Ukrainan asevoimat lopettamaan sota ja poistumaan alueilta, joita Venäjä pitää osana ”alueitaan”.

– Tulitauon saavuttamiseksi presidentti Zelenskyin on määrättävä Ukrainan asevoimat lopettamaan taistelut ja poistumaan Donbasin alueelta ja ”Venäjän alueelta”, Peskov sanoi.

Kreml väittää, että vasta näiden ehtojen täyttymisen jälkeen täysimittaiset neuvottelut osapuolten välillä voitaisiin aloittaa.

Peskov lainasi suoraan Venäjän Putinin kesäkuulta 2024 antamaa lausuntoa. Tuolloin Putin sanoi, että sodan lopettamisen ehtoihin kuuluivat Ukrainan joukkojen vetäytyminen Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilta sekä Ukrainan virallinen luopuminen Nato-jäsenyydestä.

Kreml toisti jälleen, että tulitauko voi tulla voimaan vasta näiden vaatimusten täyttämisen jälkeen.

Samalla Peskov myönsi, että jopa näissä olosuhteissa neuvottelut olisivat ”erittäin vaikeita” ja niihin liittyisi ”suurta määrää tärkeitä yksityiskohtia”.

Venäjän armeijan uudelleenjärjestelyt lähellä Suomea vaativat reagointia, kansanedustaja arvioi.
Ruotsalaiset Gripen-hävittäjät tuovat taktiikkaan mukaan uuden elementin.
Kreml suunnittelee lokakuuksi liikekannallepanoa, jota ei sanota liikekannallepanoksi.
Mainos