Venäjällä on aloitettu sulkupalloihin perustuvan järjestelmän testaaminen ukrainalaisten droonien torjumiseksi, kertoo puolustusasioihin keskittyvä Militarnyi-sivusto.
Venäjän valtiollisen Rossija 1 -televisiokanavan Vesti-ohjelmassa esitelty järjestelmä koostuu ilmaan nostettavista palloista, joiden väliin vedetään kaapeli. Kaapeliin kiinnitetään alaspäin riippuvia kevlarlankoja.
Tarkoituksena on, että lankojen sekaan lentävän droonin potkuriin kietoutuu materiaalia. Tällöin miehittämätön ilma-alus voisi menettää ohjattavuutensa ja pudota.
Järjestelmän kehittäjien mukaan tekniikka olisi jo valmis massatuotantoon. Yhden suuren kohteen suojaaminen vaatisi heidän arvionsa mukaan kuitenkin vähintään kymmenen sulkupallon nostamista ilmaan.
Jutussa ei kuitenkaan esitetä riippumatonta näyttöä järjestelmän tehosta käytännön olosuhteissa tai siitä, kuinka hyvin ratkaisu toimisi erilaisia drooneja vastaan.
Sulkupallot eivät ole uusi keksintö. Niitä käytettiin jo ensimmäisessä maailmansodassa ja huomattavasti laajemmin toisessa maailmansodassa vaikeuttamaan vihollisen lentokoneiden toimintaa.
Tuolloin pallojen yhteydessä käytetyt vaijerit muodostivat ilmassa esteitä, jotka pakottivat hyökkääviä koneita lentämään korkeammalla. Tämä heikensi muun muassa pommitusten tarkkuutta.
Militarnyi arvioi, että Venäjän nyt testaamalla järjestelmällä voisi olla samankaltainen tavoite. Vaikka drooni ei osuisi kaapeliin tai lankoihin, törmäysriski voisi pakottaa lennokit nousemaan tietyillä alueilla korkeammalle.
Tämä voisi puolestaan helpottaa niiden havaitsemista tutkilla ja antaa ilmatorjunnalle paremmat mahdollisuudet ampua ne alas.
Järjestelmän käytännön hyöty riippuu kuitenkin siitä, kuinka laajasti ilmatilaa sulkupalloilla voidaan peittää ja kuinka helposti hyökkääjä pystyy kiertämään esteet. Jo kehittäjien ilmoittama vähintään kymmenen pallon tarve yhtä suurta kohdetta varten kertoo siitä, että laajojen alueiden suojaaminen vaatisi huomattavan määrän kalustoa.
Ukraina on tehnyt sodan aikana yhä enemmän pitkän kantaman iskuja muun muassa Venäjän öljynjalostamoihin, varastoihin ja muuhun energiainfrastruktuuriin.