Suomalaisista naisista 70 prosenttia on valmis puolustamaan maamme rajoja ja alueellista koskemattomuutta. Ero ikäryhmien välillä on huomattava, sillä 18–29-vuotiaista alle puolet (47 %) on valmis puolustamaan rajoja, 50–59-vuotiaista naisista peräti 83 prosenttia.
Enemmistö naisista on valmis puolustamaan myös ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa (61 %), valtiollista suvereniteettia (57 %), suomalaisten hyvinvointia (56 %) ja demokratiaa (55 %). Nuorimpien 18–29-vuotiaiden naisten ajattelussa painottuvat keskimääräistä useammin ihmisoikeudet ja tasa-arvo (78 %) sekä demokratia (68 %).
Vajaa puolet naisista (44 %) on valmis itse puolustamaan maata aseettomasti mahdollista aseellista hyökkäystä vastaan. Liki neljännes naisista (23 %) on vastaavassa tilanteessa valmis tarttumaan aseisiin Suomen puolustamiseksi.
– Tulokset ovat ilahduttavia ja vastaavat sitä kokemusta, joka minulla on naisten maanpuolustustahdosta ja osallistumishalukkuudesta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmistamiseen. Naisilla on monipuolista osaamista ja he ovat valmiita käyttämään sitä myös koko yhteiskunnan hyväksi, sanoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.).
Nuoret naiset ovat valmiita myös asiantuntijatehtäviin poikkeusoloissa
Suomalaisilla naisilla on halukkuutta osallistua monin tavoin yhteiskunnan toimintojen varmistamiseen häiriö-, poikkeus-, tai kriisitilanteissa.
Enemmistö naisista (71 %) on valmis käytännön auttamistehtäviin, kuten ruoan jakeluun, ensiavun antamiseen tai tilapäismajoituksen järjestämiseen. Lähes yhtä moni (68 %) auttaisi kotona ja lähipiirissä.
18–29-vuotiaat naiset ovat valinneet tarjotusta listasta useita kriisiajan tehtäviä. Kolme neljästä on valmis auttamaan käytännön tehtävissä (74 %), kuten ruuan jakelussa ja ensiavussa.
Selvä enemmistö nuorista naisista on valmis auttamaan myös lähipiiriään omien kykyjensä mukaan (77 %). Yli puolet nuorista naisista on valmis antamaan psykososiaalista tukea (54 %), kuten keskusteluapua tai tukemaan lapsia ja ikäihmisiä.
Nuoret naiset luottavat kykyihinsä ja ovat keskimääräistä useammin valmiita osallistumaan asiantuntijatehtäviin, kuten IT-tukipalveluihin, opetukseen tai ihmisten ohjaukseen poikkeusoloissa. Keskimääräistä useammin nuoret naiset ovat valmiita myös kriisiviestinnän tehtäviin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Tulokset osoittavat, että eri-ikäiset naiset ovat valmiita puolustamaan suomalaista yhteiskuntaa. Maamme rajat ja itsemääräämisoikeus, demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja hyvinvointi nähdään puolustamisen arvoisiksi, kertoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.
Naiset ovat halukkaita parantamaan taitojaan selvitä häiriö- ja poikkeusoloissa
Valtaosa suomalaisista naisista (69 %) on valmis osallistumaan koulutukseen, joka parantaa heidän henkilökohtaisia tietojaan ja taitojaan selviytyä häiriö- ja poikkeusoloissa.
Vajaa puolet naisista (46 %) on valmis osallistumaan koulutukseen, joka parantaa taitoja toimia viranomaisten tukena Suomea kohtaavissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Joka viides nainen (21 %) voisi osallistua koulutukseen, joka parantaisi heidän kykyjään tukea sotilaallista maanpuolustusta.
– On rohkaisevaa nähdä, että kouluttautuminen koetaan merkitykselliseksi. Kansalaisten valmius toimia häiriö- ja poikkeusoloissa on kriittinen osa yhteiskunnan turvallisuutta. Erityisen vaikuttavaa on, että viidennes naisista on valmiita kouluttautumaan tukeakseen sotilaallista maanpuolustusta. Osuus ylittää jopa naisten osallistumisen viime sotiin. Vuonna 1944 noin 11 prosenttia aikuisista naisista toimi esimerkiksi Lottina, sotilaskotisisarina tai SPR:n tehtävissä, sanoo Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell.
Katsauksen on toteuttanut monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Kyselyaineisto kerättiin 13.–18.5.2025 Norstatin internetpaneelissa. Aineisto edustaa 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia. Kyselyyn vastasi 511. Aineisto on painotettu väestötilastoja vastaavaksi ja se on analysoitu määrällisin menetelmin.