Tänä vuonna 45 YK:n jäsenmaata järjesti kansalliset vaalit, joissa valittiin valtion tai hallituksen ylin johto. Näistä neljä maata valitsi naisen valtion tai hallituksen johtajaksi, uutisoi CNN.
Kolme maata valitsi kuluvana vuonna historiansa ensimmäisen naisjohtajan vaaleissa. Nämä maat olivat Pohjois-Makedonia, Namibia ja Meksiko.
Useat maat ovat valinneet ensimmäisen naisjohtajansa vasta kahden viime vuosikymmenen aikana.
49 YK:n jäsenvaltiossa on ollut nainen valtion tai hallituksen johdossa viimeisen seitsemän vuosikymmenen aikana.
18 maassa on ollut kaksi naisjohtajaa ja yhdeksässä maassa kolme naisjohtajaa. Vain kahdessa maassa – Suomessa ja Islannissa – on ollut neljä eri naisjohtajaa.
Nainen ei ole toiminut valtion tai hallituksen päämiehenä 115 YK:n jäsenmaassa.
Ensimmäinen nainen valittiin YK-maan johtoon 64 vuotta sitten vuonna 1960. Tuolloin Sirimavo Bandaranaike valittiin Sri Lankan (silloisen Ceylonin) pääministeriksi. Hän tuli politiikkaan sen jälkeen, kun hänen pääministerinä toiminut miehensä murhattiin.
Sen jälkeen naiset ovat johtaneet kolmeatoista muuta Aasian maata. Monet heistä tulivat politiikkaan aviomiehensä tai isänsä jäljissä entisissä siirtomaavaltioissa.
– Monet varhaisimmista valtaan tulleista naisista olivat niitä, joilla oli dynastinen yhteys valtaan, ja paikoissa, joissa hallitsijasuvun yhteys oli tiiviisti sidoksissa itsenäisyystaisteluun, muistuttaa Lontoon King’s Collegen tutkija Minna Cowper-Coles CNN:lle.
Pisimpään vallassa ollut naisjohtaja on Bangladeshin Sheikh Hasina. Hän toimi pääministerinä vuosina 1996–2001 ja jälleen vuodesta 2009, kunnes hän erosi elokuussa 2024.
Isabel Perón oli puolestaan Amerikan ensimmäinen naispuolinen valtionpäämies. Hänen miehensä Juan Perón oli Argentiinan presidentti ja kuoli virassa ollessaan vuonna 1974. Varapresidenttinä Isabel Perón otti hoitaakseen monia miehensä tehtäviä tämän sairastuttua ja vannoi virkavalan presidentiksi hänen kuolemansa jälkeen.
Afrikan ensimmäinen naisjohtaja oli Elisabeth Domitien, joka nimitettiin Keski-Afrikan tasavallan pääministeriksi vuonna 1975. Afrikan ensimmäinen naispuolinen valtionpäämies oli Ellen Johnson Sirleaf, josta tuli Liberian presidentti vuonna 2006.
Euroopan ensimmäinen naispresidentti oli Islantia peräti 16 vuotta (1980-96) johtanut Vigdis Finnbogadottir.