Palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna lähes kaikissa tuloluokissa. Hallitus sai tiistaina päätöksen kaksipäiväisen budjettiriihensä ensi vuoden talousarviosta.
Esimerkiksi 3000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,5 prosenttiyksikköä ja 4000 euroa kuukaudessa ansaitsevan 0,2 prosenttiyksikköä.
Työtulovähennyksen lapsikohtainen korotus nousee ensi vuonna. Lisäksi ylintä marginaali- eli rajaveroastetta lasketaan noin 52 prosenttiin, kun ylin taso on nyt noin 59 prosenttia.
Kaikkiaan hallitus keventää pieni- ja keskituloisten työn verotusta 520 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen ja sen lisäksi 125 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen.
Avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja Suomeen palaaville kansalaisille otetaan käyttöön veronhuojennus.
Lisäksi viime kevään puoliväliriihessä tehtyä päätöstä eläkeläisten verotuksesta tarkistetaan siten, että kaikkein suurituloisimpien eläkeläisten ansiotuloverokevennystä kohtuullistetaan. Muutos koskisi yli 65000 euron eläketuloja, ja pienentäisi puoliväliriihessä päätettyä eläketulon lisäveron kevennystä 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen.
Ostovoimaa tukee myös viime kevään kehysriihessä päätetty 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokannan alentaminen 13,5 prosenttiin. Lisäksi perintö- ja lahjaveron alarajoja nostetaan ja perintöveron viivästyskoron korkomarginaalia alennetaan.
Veropohjaa tiivistetään poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus, työhuonevähennys sekä työsuhdepolkupyöräedun verovapaus. Työsuhdepolkupyöräedun verovapauden poistaminen koskee vain kevään 2025 kehysriihen jälkeen sovittuja polkupyöräetuja. Osakevaihtojärjestelyjen avulla tehtävä osinkoverotuksen minimoiminen estetään.
Verotuottoja kasvattavat myös muun muassa tupakka-, virvoitusjuoma- ja kaivosmineraaliveron korotukset. Tupakkaveron osalta korotetaan myös nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden veroa.
Lisäksi poistetaan kaivostoiminnan sähköverotuki 1.1.2026 alkaen. Huoltovarmuusmaksua korotetaan 1.4.2026 alkaen. Viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa korotetaan ja alkoholijuomien valmistevero indeksoidaan huomioiden aikaisemmin päätetyt väkevien alkoholijuomien korotukset.
Hallitus päätti riihessä myös haittaverojen 50 miljoonan euron lisäkorotuksesta vuonna 2027. Veronkorotukset kohdennetaan alkoholiin, tupakkaan, nikotiinipusseihin sekä mahdollisesti jäteveroon. Päätökset tehdään kevään 2026 kehysriihessä.
Hallitus ei tehnyt budjettiriihessä lisäleikkauksia sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Yksityislääkärillä käynnin Kela-korvauksia alennetaan osana miljardin euron sopeutustoimia. Kela-korvauksiin koko vaalikaudeksi varattu valtion rahoitus laskee 335 miljoonasta eurosta noin 304 miljoonaan euroon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä maksettavaa Kela-korvausta lasketaan 30 eurosta noin 8 euroon. Kela-korvauksiin tehdyt laajennukset muun muassa hedelmöityshoitoihin ja suun terveydenhuoltoon säilyvät.
Hallitus päätti myös kasvattaa äitiysavustusta eli äitiyspakkauksen arvoa 40 eurolla 210 euroon. Lisäksi opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ensi vuoden alusta 2,55 eurosta 2,80 euroon.
Kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027. Indeksikorotukset tehdään toimeentulotukeen, eläkkeisiin, rintamalisiin, vammaisetuuksiin, lääkkeiden vuosiomavastuuseen sekä elatustukeen.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan.
– Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia, Lehtinen sanoo tiedotteessa.
Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Lehtinen muistuttaa, että alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin.
Suomen Yrittäjät pitää hallituksen budjettiesitystä pääosin tasapainoisena: ansiotuloverotus kevenee, yrittäjien verotaakka ei kasva ja työntekoon kannustetaan.
– On kasvun kannalta hyvä, että (miljardin euron) tasapainotus tehdään säästämällä eikä kiristämällä työn ja yrittämisen verotusta. Säästöjen osuminen vahvemmin ensi vuoden sijaan vuoteen 2027 on suhdannepoliittisesti perusteltua, toteaa johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus tiedotteessa.
Keskuskauppakamarin mukaan veronalennukset antavat sysäyksen kotimaiselle kulutukselle ja yritysten investoinneille.
– Ansiotuloverojen, ylimpien marginaaliverojen sekä yhteisöveron alentaminen auttavat Suomea pääsemään kasvun tielle, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiedotteessa.
Hyvä päätös on myös Keskuskauppakamarin mukaan suurten investointien verohyvityksen laajentaminen. Sen sijaan kaivosteollisuuden veronkorotukset saavat Keskuskauppakamarilta kritiikkiä.
