Venäläisten selvä enemmistö (60 prosenttia) antaisi tukensa presidentti Vladimir Putinin päätökselle käynnistää ”uusi hyökkäys Kiovaan”. Suurin piirtein samansuuruinen enemmistö (65 prosenttia) tukisi kuitenkin myös presidentin päätöstä lopettaa välittömästi Kremlin ”erikoissotilasoperaatioksi” tituleeraama hyökkäyssota Ukrainassa ja solmia rauha. Ristiriitaiset tulokset ilmenevät heinäkuun lopussa tehdystä kyselytutkimuksesta. Siitä uutisoi tässä Kommersant.
Venäläistutkijan mukaan erikoinen tulos, jossa kansa tukee päinvastaisia ratkaisuja, kertoo yhtäältä venäläisten suhtautumisesta suuriin poliittisiin päätöksiin ja toisaalta asenteista presidentti Putiniin.
Politiikan tutkija Aleksei Makarkin arvioi, että kansa on valmis jättämään päätösten harkinnan valtaapitävien käsiin. Hän toteaa Kommersantille, että venäläisessä yhteiskunnassa on vallalla syvään juurtunut käsitys kansalaisista ”pieninä ihmisinä”, jotka eivät tunne politiikkaa ja halua osallistua siihen. Viranomaisten taas katsotaan tietävän asiat kansaa paremmin. Makarkin viittaa esimerkkinä 1980-luvun loppuun ja 1990-luvun alkuun. Hänen mukaansa ajatus siitä, että omista valinnoista pitäisi kantaa vastuuta herätti tuolloin ahdistusta merkittävässä osassa väestöä.
– Sitten pyydettiin, että viranomaiset kertoisivat televisiossa, miten tulee toimia. Hallitus ei kuitenkaan puhunut. Nyt tämä osa väestöä on tyytyväinen siihen, että Putin ilmestyi paikalle ja otti vastuun, Makarkin sanoo.
Tutkijan mukaan ihmiset yksinkertaisesti luottavat presidenttiin, jonka ansiosta heidän ”ei tarvitse ajatella ajankohtaista politiikkaa”.
Epävarmoja tuloksia
Vastaajilta kysyttiin sodan kiihdyttämisen ja välittömän rauhan solmimisen lisäksi kantoja myös muun muassa ”erikoissotilasoperaation” jatkamiseen, Venäjän sotamenestykseen, sodan kestoon, sotauutisointiin ja haluun ottaa itse osaa sotaan.
Lehden mukaan 52 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sotaa tulisi jatkaa ja 38 prosenttia sitä mieltä, että Venäjän tulisi siirtyä neuvottelemaan rauhasta. 60 prosenttia vastaajista oli taas sitä mieltä, että sota on pitkittynyt.
41 prosenttia vastaajista puolestaan sanoi olevansa kyllästynyt kuulemaan uutisia sodasta. Vastakkaista mieltä oli 56 prosenttia vastaajista. Vastaajista 30 prosenttia uskoi sodan jatkuvan vielä yli vuoden. Vain 18 prosenttia uskoi sodan loppuvan vuoden sisällä ja 13 prosenttia seuraavien 1-3 kuukauden aikana.
Kyselyn perusteella venäläiset arvioivat maansa sotamenestystä verrattain myönteisesti. 62 prosenttia katsoi ”erikoissotilasoperaation” erittäin onnistuneeksi tai suhteellisen onnistuneeksi. 19 prosenttia oli taas sitä mieltä, ettei sota ole ollut menestyksekäs Venäjälle. Yhtä suuri osuus ei pystynyt vastaamaan kysymykseen.
Kyselyyn osallistuneista miehistä 62 prosenttia ei ollut henkilökohtaisesti valmis ottamaan osaa sotaan, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus. Luvun kerrotaan nousseen kuusi prosenttiyksikköä toukokuun vastaavasta kyselystä. 29 prosenttia ilmaisi puolestaan halunsa lähteä sotaan. Kysymyksen kerrotaan jakaneen eri ikäryhmiä. Sotaan halukkaita löytyi eniten 45-59-vuotiaista (37 prosenttia). Vähiten rintamalle kaipasivat 18-29-vuotiaat. Heistä 23 prosenttia vastasi kysymykseen myönteisesti.
Kyselyn mukaan venäläisiltä ei myöskään löydy suurta halua tukea sotaa taloudellisesti. 67 prosenttia vastaajista ilmoitti, etteivät he olisi valmiita lahjoittamaan rahaa hyökkäyksen tukemiseen.
Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 1 609 vastaajaa kahdeksalta alueelta heinäkuun 28-31. päivän aikana. Kyselyn tehnyt Field Russia varoittaa, että vastaukset moniin kysymyksiin Ukrainasta eivät välttämättä vastaa todellisia asenteita, koska ”venäläiset pelkäävät puhua tästä aiheesta”. Field Russian mukaan vastaamisesta kieltäytyminen on entistä yleisempää ja vastausten rehellisyys on vähentynyt.
