Venäjän kolmivuotinen hyökkäyssota on aiheuttanut suuria muutoksia Venäjän taloudessa.
– Venäjän talouden uusi todellisuus merkitsee hitaampaa ja vähemmän hyvinvointia tuottavaa kasvua. Sota on vienyt valtavat määrät rahaa, joilla olisi voitu tukea kestävän talouskasvun edellytyksiä ja kohentaa kansalaisten elintasoa, kirjoittaa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) tuoreessa analyysissa.
– Venäjä pystyy kuitenkin edelleen tuottamaan tarvittavan määrän sotatarvikkeita ja -materiaalia jatkaakseen sotaa Ukrainassa nykyisellä intensiteetillä. Sota on myös talouspolitiikan ensisijainen prioriteetti ja muiden alojen ongelmista tai pidemmän ajan talousnäkymistä ei välitetä, Suomen Pankki arvioi.
Venäjän virallisten tilastojen mukaan maan bruttokansantuotteen taso on nyt jo ennen hyökkäystä vallinneen tason yläpuolella. Hyökkäyksen jälkeen kausitasoitettu bruttokansantuote supistui nopeasti noin viisi prosenttia, mutta elpyminen alkoi myös suhteellisen nopeasti. Vuonna 2022 bkt:n supistuminen jäi 1,2 prosenttiin, kun vuonna 2023 tilastoitiin 3,2 prosentin kasvu.
– Talouspolitiikan muutos on myös hyvin tärkeä syy sille, miksi Venäjän tilastoitu bruttokansantuote supistui niin vähän vuonna 2022 ja on sen jälkeen kasvanut. Valtio on ollut valmis lisäämään menojaan merkittävästi sodan rahoittamiseksi. Syntyneet alijäämät on rahoitettu osin lainaamalla kotimaasta, osin pienentämällä hyvinä aikoina kerättyä öljyrahastoa. Venäjän talouden sopeutumista uuteen todellisuuteen on tietenkin auttanut myös se, että hyvin suuri osa taloudesta toimii edelleen markkinatalouden periaatteiden mukaan, analyysissa kirjoitetaan.
Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Venäjän finanssipolitiikassa on siirrytty säästölinjalta kaatamaan rahaa sodan vaatimiin tarpeisiin.
Venäjän valtiontalouden menot ovat kasvaneet vuosina 2022‒2024 keskimäärin 16 prosenttia vuodessa, kun ne kasvoivat vuosina 2011‒2019 keskimäärin 8 prosenttia vuodessa.
– Rahastoon säästettyjä varoja on käytetty avokätisesti, mutta myös yrityksiä on velvoitettu osallistumaan sodan kustannuksiin lisäverojen muodossa. Valtion menojen voimakas lisäys on kiihdyttänyt myös inflaatiota. Samalla pakotteet ja talouden tukitoimet ovat heikentäneet keskuspankin käytettävissä olevia keinoja inflaation hillitsemiseksi. Keskuspankki on joutunut turvautumaan huomattaviin koronnostoihin ja luopumaan vapaasti kelluvan valuuttakurssin politiikasta.
Inflaatio on kiihtynyt ja tämän vuoden alussa kuluttajahinnat nousivat jo 10 prosenttia vuotta aiemmasta. Inflaation hillitsemiseksi keskuspankki joutui nostamaan ohjauskorkonsa viime vuoden lopulla jo 21 prosenttiin.
Sotaan liittyvien teollisuudenalojen tuotanto oli vuoden 2024 lopussa noin 90 prosenttia vuoden 2021 lopun tasoa korkeammalla. Kaikkien muiden teollisuudenalojen tuotanto on kasvanut tänä aikana noin neljä prosenttia.
Valtio on ottanut myös lisää kotimaista velkaa, mutta velka on edelleen hyvin maltillisella tasolla.
Länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet ovat leikanneet Venäjän öljystä saamia budjettituloja. Siksi paisuneiden menojen rahoittamiseksi on tarvittu myös veronkorotuksia.
Erityisesti yrityksiä on velvoitettu osallistumaan sodan kustannusten rahoittamiseen suuremman verotaakan muodossa muun muassa voittoveroa korottamalla sekä ylimääräisillä voitto- ja vientiveroilla.
– Venäjän ikiaikainen korruptio-ongelma on osaltaan todennäköisesti lisääntynyt julkisten varojen käytön kasvun myötä. Ulkomaisille yrityksille viime vuodet ovat tietenkin olleet hyvin ongelmallisia. KSE Institute (2025) arvioi, että täysimittaisen hyökkäyssodan alun jälkeen lähes 500 ulkomaista yritystä on lähtenyt täysin Venäjältä, ja noin 1300 yritystä on lähtöprosessin jossain vaiheessa. Tämä kertoo osaltaan ulkomaalaisten yritysten käsityksistä Venäjän toimintaympäristöstä, Suomen Pankki arvioi.
Sota on kasvattanut työvoiman kysyntää ja supistanut tarjontaa siinä määrin, että monilla aloilla puhutaan työvoimapulasta. Työttömyys on ennätysalhaisella tasolla 2,3 prosentissa vuoden 2024 lopussa ja keskuspankin kyselytutkimuksen mukaan yritysten arvio työvoiman riittävyydestä laski ennätysalhaiselle tasolle.
Maahanmuutto Venäjälle on ollut koko 20-luvun suurempaa kuin maastamuutto. Vuosina 2010–2021 nettomaahanmuutto oli keskimäärin 251000 henkeä vuosittain. Laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen maahanmuutto on pysynyt liki ennallaan, mutta maastamuutto on voimistunut.
– Nettomaahanmuuton supistuminen noin 250000 henkilöstä kenties noin 60000 henkilöön vuosittain pahentaa työvoimapulaa nopeasti. Verrattuna vuosien 2010–2021 keskiarvoon vuodesta 2022 alkaen Venäjä on ”menettänyt” yli puoli miljoonaa, pääosin työikäistä henkilöä, analyysissa kirjoitetaan.
Sodalla ja etenkin sen seurauksena Venäjälle asetetuilla pakotteilla on ollut vaikutusta Venäjän ulkomaankauppaan. Pakotteet ovat suoraan rajoittaneet Venäjän kauppaa pakotekoalition maiden kanssa. Venäjän ulkomaankauppa on supistunut hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Pakotteet ovat vähentäneet sekä Venäjän tuontia että vientiä. Vuosien 2018–2024 välillä tavara- ja palveluviennin osuus Venäjän bkt:stä on supistunut 30 prosentista 23 prosenttiin, tavara- ja palvelutuonnin 21 prosentista 18 prosenttiin.
Venäjän ulkomaankaupan maajakauma on myös muuttunut huomattavasti sodan ja pakotteiden seurauksena. Kiina on noussut Venäjän ylivoimaisesti tärkeimmäksi yksittäiseksi kauppakumppaniksi. Kiinan osuus Venäjän viennistä on noussut 30 prosenttiin ja tuonnissa jopa puoleen. Samalla Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut merkittävästi.