Tammikuun paukkupakkaset aiheuttivat harvinaisen vahinkopiikin, selviää Pohjola Vakuutuksen vahinkodatasta.
Tammi-maaliskuussa Pohjola Vakuutuksen korvausmeno kasvoi viime vuoden vastaavasta ajasta 22 prosenttia nousten 325 miljoonaan. Kasvun taustalla ovat erityisesti alkuvuoden pakkasten aiheuttamat mittavat omaisuusvahingot sekä terveysvakuutuksen ahkera käyttö.
Vahinkoja sattui sekä autoille että kiinteistöille ja muulle omaisuudelle. Myös terveysvakuutusta käytettiin alkuvuonna ahkerasti.
Tammikuun kovat pakkaset aiheuttivat vahinkoja niin autoille kuin muullekin omaisuudelle, mikä johti poikkeukselliseen vahinkopiikkiin Pohjola Vakuutuksen tilastoissa. Autopalveluvahinkojen määrä kasvoi peräti 129 prosenttia verrattuna edellisen vuoden tammikuuhun. Näistä vahingoista 48 prosenttia liittyi auton käynnistämiseen ja 10 prosenttia moottoriongelmiin.
– Paukkupakkasilla autot ovat kovilla, ja esimerkiksi auton akkuun, moottoriin, lukitusjärjestelmään ja erilaisiin sähköjärjestelmiin liittyvät vahingot korostuvat tilastoissa kovien pakkasten aikana. Tällaisilla pakkasilla esilämmityksen merkitys auton käynnistämisessä korostuu, kertoo Pohjola Vakuutuksen korvauspalveluiden johtaja Sari Styrman tiedotteessa.
Kovien pakkaslukemien lisäksi tammikuussa oli jäistä ja liukasta. Haastava ajokeli näkyy tilastoissa, sillä törmäysvahinkoja tapahtui peräti 40 prosenttia enemmän kuin vuoden 2023 tammikuussa.
Myös yksityisen terveysvakuutuksen kysyntä on kasvanut jo vuosia, ja se on edelleen korkealla tasolla. Vielä kysyntääkin voimakkaammin on lisääntynyt terveysvakuutusten käyttö. Maksettujen korvausten määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Tammikuun pakkaset aiheuttivat myös laajemmin omaisuusvahinkoja. Jäätymisvahinkoja tapahtui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä merkittävästi tavallista enemmän, ja rakennusvahinkojen määrä kasvoi peräti 91 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
– Näissä tapauksissa vahinkojen kustannukset vaihtelevat sadoista euroista kymmeniin tuhansiin. Lisäksi vahinkoilmoituksista selviää, että jäätyneiden putkien omatoiminen sulattaminen johti esimerkiksi palovahinkoihin, kuvailee Styrman.
Kovat pakkaset ja sähkön hinta saivat kotitaloudet myös lämmittämään kotejaan puilla, mikä heijastui rakennuspalojen suureen määrään. Pelastustoimen tilastojen mukaan rakennuspaloja tapahtui yhteensä yli 70 prosenttia enemmän kuin edellisinä vuosina vastaavana ajankohtana.
– Osittain kyse voi olla harjaantumattomuudesta tulisijojen käyttöön, osittain arkisista vahingoista, joissa esimerkiksi tulisijasta karannut kipinä on sytyttänyt lähellä olevan materiaalin, kuten maton, Styrman kuvailee.
Kotitalouksien lisäksi tammikuun kovat pakkaset näkyvät myös suurvahinkojen määrässä. Suurvahinkojen määrä kasvoi merkittävästi tammi-maaliskuun aikana, ja korvauksia maksettiin 56,7 miljoona euroa enemmän kuin vuonna 2023 vastaavana aikana. Suurvahingoiksi lasketaan vahingot, joiden korvaukset nousevat yli 300000 euron. Tällaisia mittavia vahinkoja voi sattua niin kotitalouksille kuin yrityksillekin.
– Suurvahingoissa nähdään samoja ilmiöitä kuin pienemmissäkin vahingoissa: kovan pakkasen johdosta aiheutuneita jäätymisen aiheuttamia vahinkoja sekä palovahinkoja. Tammikuun pakkasten vaikutusta kuvaa se, miten mittavia vahinkoja ne aiheuttivat niin kotitalouksille kuin yrityksillekin, Styrman sanoo.