Verkkouutiset

9K720 Iskander-M -ajoneuvo harjoituksessa. / mil.ru

Näin taktisia ydinaseita käytettäisiin – hyöty voisi jäädä vähäiseksi

Tutkija muistuttaa Venäjän uhkailleen samoilla aseilla jo Krimin miehityksen yhteydessä vuonna 2014.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Asiantuntijoiden mukaan pienten ydinkärkien käyttämisellä ei olisi välttämättä ratkaisevaa merkitystä sotilaallisessa mielessä.

New York Times -lehden haastattelemat Yhdysvaltain hallintolähteet arvioivat riskien olevan huomattavasti suurempia presidentti Vladimir Putinille asejärjestelmien käytännön hyötyyn verrattuna.

Ydinkärjillä varustettuja kranaatteja voitaisiin ampua raskaalla tykistöaseella tai niitä voitaisiin sijoittaa Iskander-ohjuksiin. Pelotevaikutusta voitaisiin hakea räjäyttämällä pieni ydinlataus syrjäseudulla tai ukrainalaisen tukikohdan yllä.

Myös näytösluonteista räjäytystä Mustanmeren yllä on pidetty mahdollisena. Jos tuuli kääntyisi, voisi radioaktiivinen materiaali kulkeutua mihin suuntaan tahansa.

Yhdysvaltain mukaan toistaiseksi ei ole nähty merkkejä siitä, että yhtäkään noin 2 000 varastossa olevasta taktisesta ydinaseesta oltaisiin siirtämässä lähemmäs rintamaa. Venäjällä on tiettävästi 12 kansallista ja 35 tukikohtiin sijoitettua laitosta ydinaseiden varastointiin. Kaikkia niistä valvotaan satelliiteilla.

Aseiden koko vaihtelee, mutta pienin Iskander-ohjukseen suunniteltu ydinkärki vastaisi noin kolmasosaa Hiroshimassa käytetystä ydinaseesta.

Kylmän sodan aikana taktisista ydinaseista kehitetiin satoja eri variantteja, joista pienimmät tuhoaisivat noin korttelin kokoisen alueen ja saastuttaisivat sen säteilyllä pitkäksi aikaa. Jopa sukellusveneiden torjuntaan suunniteltiin ydinlatausta käyttäviä syvyyspommeja.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagonissa työskennellyt Michael Vickers koulutettiin 1970-luvulla soluttautumaan rintamalinjan läpi reppuun mahtuvan ydinpommin kanssa. Hän pohtii Venäjän käyttävän taktisia ydinaseitaan todennäköisimmin joukkokeskityksiä vastaan sotilaallisen tappion välttämiseksi.

– Niiden strateginen hyöty on kuitenkin hyvin kyseenalainen ottaen huomioon ne seuraukset, joita Venäjälle lähes varmasti koituisi aseiden käytöstä, Vickers sanoo.

Kylmän sodan päätyttyä länsimaat luopuivat lähes kaikista taktisista ydinaseistaan, sillä niiden sotilaallinen hyöty arvioitiin vähäiseksi. Noin sataa ydinkärkeä pidetään edelleen Euroopassa Venäjän arsenaalista huolissaan olevien Nato-maiden toiveesta.

Brownin yliopiston tutkija Nina Tannenwald on muistuttanut Vladimir Putinin uhkailleen samoilla aseilla jo vuonna 2014 Krimin niemimaan miehityksen yhteydessä. Venäjä hyödynsi pelotevaikutusta myös vuonna 2015, jolloin tanskalaisia sota-aluksia uhkailtiin ydiniskulla, jos Tanska liittyisi Naton ohjuspuolustusjärjestelmään.

Vladimir Putin sanoi helmikuun lopulla 2022 asettavansa maan strategiset ydinasejoukot korkeaan hälytystilaan. Ei ole näyttöä siitä, että näin koskaan tapahtui.

Monien asiantuntijoiden mukaan ydinaseiden käyttö olisi Kremlin kannalta massiivista uhkapeliä, joka voisi korkeintaan jäädyttää rintamalinjan paikalleen. Tämänkin on arvioitu edellyttävän useiden taktisten ydinaseiden käyttöä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)