Vuonna 1925 kaksi hyvin tunnettua ranskalaista kohtasi toisensa, mistä seurasi jopa pääsy ennätysten kirjaan asti.
Ranskalainen tehtailija André Citroën (1878-1935) perusti omaa nimeään kantavan automerkin vuonna 1919. Ajoneuvoteollisuutta ei perustettu täysin tyhjästä, vaan Citroënilla oli jo aiemmin kertynyttä kokemusta niin teollisuudesta kuin myös ajoneuvoista. André Citroën oli toiminut ranskalaisen autovalmistaja Morsin puheenjohtajana vuodesta 1908 alkaen, ja ensimmäisen maailmansodan aikana Citroën valmisti aseita sekä ammuksia Ranskan armeijalle.
Ensimmäinen Citroënin malli kantoi nimeä Type A, ja tätä 10 hevosvoimalla varustettua ajoneuvoa valmistettiin kesäkuun 1919 ja joulukuun 1921 välillä kaikkiaan 24 093 kappaletta. Citroën Type A oli siinä mielessä edistyksellinen ajoneuvo, että sen tuotannossa käytettiin ensimmäistä kertaa liukuhihnamenetelmää Euroopan maaperällä, jonka Henry Ford oli kehittänyt Yhdysvalloissa vuonna 1913.
Citroën panostaa markkinointiin
Kokoonpanolinjan käyttäminen ei ollut ainoa asia, missä Citroën oli edelläkävijöiden joukossa. Uudenlaisten tuotantotapojen lisäksi ranskalaismerkki panosti poikkeuksellisen paljon myös markkinointiin, jossa se pyrki keksimään täysin uusia tapoja markkinoida ajoneuvoja kuluttajille.
Yksi näistä markkinointitavoista on säilynyt voimissaan yhä 2020-luvulle asti. Citroën oli yksi ensimmäisiä autovalmistajia, joka päätti panostaa markkinoinnissaan kilpa-autoiluun.
Yhtiön innostus panostaa autourheiluun ei tullut suinkaan André Citroënilta itseltään, vaan alkuperäinen kipinä oli syttynyt jo vuonna 1897, kun Mors osallistui ensimmäisenä autovalmistajana kilpa-autoiluun. Yrityksen perustaja Émile Mors uskoi kilpa-ajamisen kehittävän autoa teknisesti sekä edistävän siinä sivussa myös autojen myyntiä.
Toinen, ja vielä ainutlaatuisempi markkinointitempaus nähtiin vuonna 1925, kun André Citroën päätti vuokrata Pariisiin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889 rakennetun Eiffel-tornin. Sen lisäksi että Eiffel-torni oli tärkeä maamerkki ranskalaisille, se kantoi aina vuoteen 1930 asti maailman korkeimman rakennelman titteliä, kunnes New Yorkin 319-metrinen Chrysler Building vei tittelin itselleen.
250 000 polttimon valoshow
Vuokrasopimus mahdollisti sen, että Citroën sai käyttää Eiffel-tornia melko vapaasti omassa markkinoinnissaan. Autovalmistaja hyödynsi tätä mahdollisuutta suunnittelemalla Eiffel-torniin mittavan mainosvalaistuksen.
Torniin aseteltiin tarkkaan harkiten kaikkiaan 250 000 hehkulamppua, jotka muodostivat erilaisia vaihtuvia valokuvioita. Kuvioiden tekeminen vaati myös yhteensä 600 kilometriä erilaisia sähkökaapeleita. Valoshow’n kenties näyttävimmässä kohdassa torniin valaistui jättimäinen Citroën-teksti, jonka 30 metriä korkeat kirjaimet näkyivät kauas.
Eiffel-tornin valaistuksen kerrotaan olleen niin kirkas, että amerikkalainen lentäjä Charles Lindbergh pystyi käyttämään tornia majakkana laskeutuessaan kuuluisalta Atlantin ylittävältä yksinlennoltaan. Lindbergh teki toukokuussa 1927 historiaa lentämällä ensimmäisenä henkilönä suoran lennon New Yorkista Pariisiin. Lennon pituus oli 5 800 kilometriä ja siihen meni aikaa 33,5 tuntia.
Onnistunut mainos ei pelastanut Citroënia konkurssilta
Mittava mainos oli monella mittarilla menestys. Suuren näkyvyyden lisäksi Citroën teki Eiffel-tornin mainoskampanjalla myös ennätyksiä. Guinness World Records on listannut Citroënin seikkailut Eiffel-tornissa maailman suurimmaksi mainokseksi.
Mainos näkyi myös autovalmistajan myynnissä. Tultaessa 1920-luvun lopulle Citroën oli kasvanut Euroopan suurimmaksi ja maailman neljänneksi suurimmaksi henkilöautojen valmistajaksi.
Myöhemmin Citroën kohtasi kuitenkin vakavia taloudellisia ongelmia. Joulukuussa 1934 taloudelliseen ahdinkoon joutunut autovalmistaja päätyi konkurssiin. Syitä konkurssille oli useita, mutta yksi merkittävimmistä oli 1930-luvun lama. Myös Eiffel-tornin valaisemisesta aiheutuneen sähkölaskun vitsailtiin olleen yksi syy konkurssille.
André Citroënin yritys myytiin Ranskan hallituksen pyynnöstä niin ikään ranskalaiselle rengasvalmistaja Michelinille, joka oli ollut Citroënin suurin velkoja. Michelin jatkoi konkurssista huolimatta autojen valmistamista Citroën-brändin alla. Melko pian kauppojen jälkeen André Citroën kuoli vatsasyöpään heinäkuussa 1935.
Kun Citroën ajautui konkurssiin, myös vuokrasopimus Eiffel-tornin kanssa katkaistiin. Michelinin tultua autovalmistajan uudeksi pääomistajaksi sopimusta ei haluttu käynnistää uudelleen, joten kaikki 250 000 polttimoa ja 600 kilometriä sähkökaapelia poistettiin Eiffel-tornista.
Vaikka Eiffel-torni on ollut ”mainosvapaa” pian jo 90 vuotta, moni muistaa yhä tänäkin päivänä Citroënin valomainoksen. Syynä on varmasti ollut mainoksen jättimäisyys, mutta myös lukuisat Eiffel-tornista otetut valokuvat sekä tehdyt postikortit, joihin saattaa törmätä yhä tänäkin päivänä.
