Näin Suomi voisi irtautua Ottawan sopimuksesta

Mika Aaltolan mukaan sopimuksesta irtautuminen ei olisi vaikeaa.
Jalkaväkimiina. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Jalkaväkimiina. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei olisi vaikeaa, arvioi kokoomuksen europarlamentaarikko ja Ulkopoliittisen instituutin ex-johtaja Mika Aaltola viestipalvelu X:ssä.

X-julkaisunsa ohessa Aaltola on jakanut kuvakaappauksen Ottawan sopimuksen sopimustekstistä, jossa irtautumisprosessi on määritelty.

– Ottawan sopimus oli rakennettu eri todellisuuteen, kuin missä Euroopassa elämme, Aaltola arvioi sopimusta.

Sopimuksen pykälien mukaan valtioilla on oikeus irtisanoutua sopimuksesta. Irtautumisesta tulee sopimuksen mukaan antaa ilmoitus kaikille sopimuksen osapuolille, sopimuksen tallettajalle sekä YK:n turvallisuusneuvostolle. Irtisanomiskirjassa on sopimuksen mukaan annettava tyhjentävä selvitys irtisanomisen syistä.

Ottawan sopimuksen tallettajana toimii YK:n pääsihteeri.

Maa on irtautunut Ottawan sopimuksesta kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajataho on vastaanottanut irtisanomiskirjan.

Mikäli sopimuksesta irtautuva maa joutuu osalliseksi aseelliseen selkkaukseen kuuden kuukauden ajanjakson aikana, tulee irtisanominen sopimuksen mukaan voimaan vasta konfliktin päätyttyä.

Sotatilanteessa apua odotettaisiin eniten lähialueilta, erityisesti Ruotsilta, Virolta ja Norjalta.
Pohjoismaiden yhteisestä taisteluasusta on löytynyt vakava vika, joka on pysäyttänyt varusteen käytön Norjassa.
Eurooppaan kohdistuva uhka on kenraali Richard Knightonin mukaan vakavin vuosikymmeniin.
Mainos