Näin SDP kiristäisi veroja – Työministeriltä tyly arvio

Pysyviä menoja miljarditolkulla omalla hallituskaudellaan kasvattanut oppositio on herännyt arvostelemaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta velkaantumisesta puoliväliriihen jälkeen.

Veronkevennyksillä ja muilla ratkaisuilla haetaan hallituksen mukaan nimenomaan kasvua. Orpo on puhunut suoranaisesta Suomen talouden kylmäkäynnistyksestä.

Verkkouutisten käymissä taustakeskusteluissa hallituspuolueistakin myönnetään, että toimet ovat rohkeita. Useampi hallituslähde muistuttaa kuitenkin Suomen tarvitsevan merkittäviä taloutta piristäviä ratkaisuja.

Tuore työministeri Matias Marttinen (kok.) torjuu opposition puheet vastuuttomuudesta. Hän muistuttaa Verkkouutisten haastattelussa, että riihen päätökset on rakennettu valtiovarainministeriön virkakunnan huolellisen valmistelun pohjalta.

– Samalla haettiin sitten uusia säästöjä ja osin taas kompensoivia verotoimia, jotta ne verokevennykset saadaan rahoitettua. Sen takia tehtiin vielä erikseen tämä niin sanottu siltarahoitusratkaisu, jotta taas vastaavasti saatiin pidettyä huolta siitä, että lyhyellä aikavälillä saadaan kurottua umpeen se kuilu, joka olisi syntynyt.

– Tämä on toisin sanoen tehty erittäin vastuullisesti. Samaan aikaan voidaan – ja pitää – tehdä isoja verotukseen liittyviä uudistuksia. Samalla on pidetty huolta myös julkisen talouden kestävyydestä.

Keskustelussa on työministerin mukaan jäänyt vähemmälle huomiolle hallituksen tekemien toimien kokonaisuus ja se, miltä Suomen talous nyt näyttäisi ilman sitä.

Alta löytyvä valtiovarainministeriön laatima kuva näyttää, julkisyhteisöjen velan kehityksen ilman hallituksen päättämiä sopeutus- ja työllisyystoimia. Velkasuhde jatkaa tässäkin nousuaan muun muassa kasvavien sotemenojen ja puolustuksen merkittävien lisäpanostusten takia. Hallituksen nyt päättämillä toimilla velkasuhde ylittäisi sadan prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2036 tietämillä. Nousu olisi kuitenkin loivaa. Vuoteen 2040 tullessa taso ei olisi vielä 110 prosentissa. Ilman toimia velan kasvu olisi hurjaa. 100 prosentin raja paukkuisi jo vuonna 2029 ja 2040 luvulle tultaessa huideltaisiin jo reilusti yli 140 prosentin velkasuhteessa. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että puolustuksen menot tulevat näillä näkymin mahdollisesti nousemaan vielä aiemmin linjattuakin enemmän.

Kylmäävä kuva avaa hyvin, millaisen talouden sopeuttamisen savotan edessä seuraavakin hallitus on.

Työministeri Matias Marttinen korostaa, että kaiken ytimessä on talouskasvun edellytyksien parantaminen. Tämä unohtuu hänen mukaansa monesti opposition puheissa.

– Kritisoidaan kyllä laajasti kaikkia näitä toimenpiteitä, mitä on tehty. Mutta samaan aikaan ne omat vaihtoehdot sen eteen, että miten esimerkiksi talouskasvua tai talouskasvun edellytyksiä voitaisiin Suomeen luoda, niin nehän loistavat poissaolollaan.

”Veroruoska”

Gallupeja johtavan SDP:n kärkenä kunta- ja aluevaaleissa oli tunnetusti, että kaiken voi tehdä ”reilummin”. Kokoomus on arvostellut pääoppositiopuoluetta jatkuvasti siitä, ettei sillä kuitenkaan ole tarjota todellisia vaihtoehtoja talouden tilan korjaamiseen.

Noin neljännes äänestäjistä uskoo silti viimeisimpien mielipidemittausten valossa SDP:n tarinaan. Miten työministeri arvioi demarivaihtoehtoa?

– Voisi kysyä, että mikä vaihtoehto, Matias Marttinen vastaa.

– Demarit ovat käytännössä tähän mennessä vastustaneet systemaattisesti melkein kaikkia meidän tekemiä säästöpäätöksiä. Samaan aikaan kuitenkin onkin otettu joitakin säästöjä, kuten vaikka sosiaaliturvan leikkauksia, omiin vaihtoehtoihin sitten taas vastaavasti mukaan, ministeri jatkaa.

SDP hyväksyi esimerkiksi viimeisimmässä vaihtoehtobudjetissaan hallituksen tekemiä leikkauksia. Niitä, joita se on kovasti julkisuudessa vastustanut.

Matias Marttisen mukaan näin on saatu painettua omien ratkaisujen arvioituja negatiivisia työllisyysvaikutuksia pienemmiksi. Marttinen kutsuu toimintaa suoraan ”silmänkääntötempuksi”.

– Samoin rakennetoimia kuten työmarkkinoiden uudistuksia vastustetaan laajasti, Marttinen päivittelee.

Tilalle tarjotaan ministerin mukaan perinteistä demaripolitiikkaa eli suuria menonlisäyksiä ja rajuja veronkorotuksia.

Viime vuoden toukokuussa Ilta-Sanomat julkaisi julki SDP:n ensin pimittämät talousvaihtoehdon luvut. Niiden perusteella veroja korotettaisiin puolueen suunnitelmassa peräti 3,4 miljardilla eurolla vuosina 2025-2028.

SDP esitti viime vuoden lopulla vaihtoehtobudjetissaan kolmen miljardin euron sopeutusta. Siitä puolet tulisi verotuloina. Mukana oli esimerkiksi listaamattomien osakeyhtiöiden verotuksen kiristäminen noin 300 miljoonalla eurolla.

Verkkouutiset kokosi SDP:n vaihtoehdon veronkorotukset tähän juttuun.

Viime aikoina julkisuudessa on on käyty keskustelua jopa varallisuusveron palauttamisesta. Puheet saivat alkunsa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan ehdottamasta 1-2 promillen varallisuusveroa yli 100 000 euron varallisuuteen. Elorannan mukaan varallisuusvero olisi oikeudenmukainen tapa kerätä varoja puolustuskyvyn vahvistamiseen ja Ukrainan tukemiseen. SDP:n kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen ei Iltalehden haastattelussa sulkenut uutta veroa pois. Kokoomuksesta ajatus on tyrmätty.

Räsänen vastasi tänään arvosteluun toteamalla, ettei SDP esitä uutta veroa ja syyttämällä kokoomusta velkaantumisesta. Vaikka SDP ei Räsäsen mukaan uutta varallisuusveroa juuri nyt esitäkään, on puolustusmenojen rahoituksesta hänen mukaansa käytävä laajaa keskustelua. Verojen osalta Räsänen totesi, että puolue ”ottaa kokonaisuuteen kantaa”, kun tulevan vaalikauden talouslinjauksia valmistellaan.

Matias Marttinen kutsuu SDP:n suunnitelmia puolueen puheenjohtaja Antti Lindtmanin ”kolmen ja puolen miljardin euron veroruoskaksi”. Siinä isona maksajana olisi työministerin mukaan suomalainen pk-yrittäjä.

Marttinen sanoo hallituksen työmarkkinauudistusten vaikutusten kohdistuvan juuri näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja parantavan niiden edellytyksiä tarjota ihmisille töitä.

– On minusta erittäin huonosti harkittua, että näiden yrittäjien kannustimia harjoittaa yritystoimintaa ja kantaa henkilökohtaista riskiä halutaan leikata noin massiivisesti.

SDP:n ohjelmalla olisi Marttisen mukaan kielteisiä vaikutuksia työllisyyden lisäksi myös pääomien saamiseen Suomeen. Pääoppositiopuolue on ehdottanut muun muassa viiden prosentin lähdeveroa kotimaisten ja ulkomaisten institutionaalisten sijoittajien Suomesta saaduille osingoille.

– Ja samalla kiristettäisiin yritystoiminnan verotusta huomattavasti. Kyllä se aika vaaralliselta yhtälöitä kuulostaa tässä tilanteessa.