Suomalainen palkansaaja arvioi jäävänsä eläkkeelle keskimäärin vasta 67,8-vuotiaana. Se on korkein luku 16 Euroopan maan vertailussa ja lähes kolme vuotta enemmän kuin eurooppalainen keskiarvo 65,1 vuotta.
Oma toive on kuitenkin aivan toinen. Suomalaiset haluaisivat lopettaa työnteon keskimäärin jo 60,2-vuotiaana. Toivotun ja odotetun eläkeiän väliin jää näin 7,6 vuotta, mikä on yksi vertailun suurimmista eroista.
Tiedot käyvät ilmi henkilöstö- ja palkkahallintoyhtiö SD Worxin alkuvuonna 2026 teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 16 500 työntekijää 16 Euroopan maassa.
Suomalaisten jälkeen pisimpään töissä uskovat jatkavansa italialaiset, jotka arvioivat jäävänsä eläkkeelle 67,5-vuotiaana. Ruotsissa vastaava arvio on 67,2 vuotta, Britanniassa 66,1 vuotta ja Romaniassa 61,2 vuotta.
Koko Euroopassa työntekijät haluaisivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 5,3 vuotta aiemmin kuin he arvioivat todellisuudessa jäävänsä.
Harva haluaa jatkaa yli eläkeiän
Pitkäksi arvioitu työura ei tarkoita, että suomalaiset haluaisivat jatkaa työssä mahdollisimman pitkään.
Vastaajista 64 prosenttia haluaisi jäädä eläkkeelle ennen virallista eläkeikää. Euroopassa vastaava osuus on 59 prosenttia. Virallisen eläkeiän jälkeen työskentelyä haluaisi jatkaa vain 21 prosenttia suomalaisista, kun eurooppalainen keskiarvo on 27 prosenttia.
SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila arvioi tuloksen kertovan selvästä ristiriidasta toiveiden ja odotusten välillä.
– Suomalainen palkansaaja tiedostaa, että töitä on tehtävä lähes 68-vuotiaaksi asti. Mutta tämän kyselyn perusteella moni jatkaa pidempään kuin haluaisi, Uotila sanoo tiedotteessa.
Suomalaiset odottavat työnantajilta ennen kaikkea keinoja, joiden avulla pitkä työura olisi mahdollinen.
Joustavia työaikoja toivoo 41 prosenttia suomalaisista, kun vertailumaiden keskiarvo on 30,6 prosenttia. Työterveys- ja hyvinvointipalveluja kaipaa 40,7 prosenttia suomalaisista ja koulutus- tai opiskelupäiviä 21 prosenttia. Suomi on kaikissa kolmessa vertailun kärjessä.
Lisävapaissa suuri kuilu
Suurin ero toiveiden ja todellisuuden välillä näkyy ylimääräisissä vapaapäivissä. Niitä toivoo 41,1 prosenttia suomalaisista palkansaajista, mutta vain 10,1 prosenttia kertoo saavansa niitä.
Työaikajoustoissa tilanne on parempi. Joustavia työaikoja toivoo 41 prosenttia ja niitä saa 36,8 prosenttia vastaajista. Eurooppalaisista työntekijöistä vastaavia joustoja saa keskimäärin 27,1 prosenttia.
Sen sijaan työnantajan tarjoama lisäeläkevakuutus kiinnostaa suomalaisia eurooppalaisia vähemmän. Sitä arvostaa palkitsemismuotona 13,2 prosenttia suomalaisista, kun vertailumaiden keskiarvo on 23,5 prosenttia.
Uotilan mukaan työnantajien kannattaisi tulosten perusteella panostaa erityisesti työssä jaksamiseen työuran loppuvaiheessa.
– Suomalainen ei odota työnantajalta vapaaehtoista eläkevakuutusta, koska hän luottaa edelleen lakisääteiseen järjestelmään. Hän odottaa, että työ olisi sellaista, että sitä jaksaa tehdä 67-vuotiaaksi asti, Uotila kuvaa.