Työssäkäyvien ostovoima kohenee ensi vuonna, arvioi Työn ja talouden tutkimus Labore syksyn 2026 esimerkkiperhelaskelmissaan.
Labore seuraa kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen, veronluonteisten maksujen ja ostovoiman kehitystä vuosina 2026–2028. Kotitaloudet eroavat toisistaan muun muassa ansiotason, työmarkkina-aseman, perherakenteen ja asumismuodon perusteella.
Kullekin kotitaloudelle on laskettu oma kulutuskori, jonka hintakehityksen avulla arvioidaan perheen kohtaamaa inflaatiota.
Laskelmissa ovat mukana hyvätuloinen pariskunta, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, yksinasuva korkeakoulutettu, kaksi työtöntä esimerkkihenkilöä sekä eläkeläispariskunta.
Palkankorotukset ja veronkevennykset tukevat ostovoimaa
Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset vahvistavat Laboren mukaan työssäkäyvien kotitalouksien asemaa. Kokonaisveroaste laskee vuonna 2027 eniten yksinhuoltajalla ja työntekijäperheellä, noin 0,4 prosenttiyksikköä.
Työntekijäperheen ja yksinasuvan korkeakoulutetun ostovoiman arvioidaan kasvavan vuodesta 2026 vuoteen 2027 noin 1,8 prosenttia. Toimihenkilöperheellä, hyvätuloisella pariskunnalla ja yksinhuoltajaperheellä kasvu on noin 1,6 prosenttia.
Hyvätuloisella pariskunnalla käytettävissä olevat tulot kasvavat euromääräisesti eniten, vaikka ostovoiman suhteellinen kasvu ei ole muita palkansaajia nopeampaa.
Eläkeläispariskunnan ostovoima kohenee vuonna 2027 noin 0,8 prosenttia.
– Päätökset työn verotuksesta ja sosiaaliturvasta vievät esimerkkiperheiden toimeentuloa eri suuntiin. Työssäkäyvien ostovoima parantuu, kun taas puolestaan työttömien mahdollisuudet selviytyä välttämättömistä menoista edelleen vaikeutuvat, Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä sanoo tiedotteessa.
Pidemmällä aikavälillä kehitys vaihtelee kotitalouksittain. Vuokralla asuvan työntekijäperheen ostovoiman arvioidaan olevan vuonna 2028 noin 9,5 prosenttia vuoden 2015 tasoa korkeampi.
Asuntovelallisen yksinasuvan korkeakoulutetun ostovoima jää sen sijaan hieman vuoden 2015 tason alapuolelle, sillä vuosien 2022–2023 inflaatio- ja korkopiikin menetykset kuroutuvat umpeen hitaasti.
Erot kotitalouksien välillä säilyvät
Yksinhuoltajaperheen ostovoiman arvioidaan kasvavan vuodesta 2026 vuoteen 2027 noin 1,6 prosenttia ja käytettävissä olevien tulojen runsaat 90 euroa kuukaudessa.
Vuodesta 2026 vuoteen 2028 perheen ostovoiman arvioidaan kohenevan yhteensä noin 2,1 prosenttia, mutta jäävän vielä noin 3,2 prosenttia vuoden 2015 tason alapuolelle.
Työttömien esimerkkihenkilöillä kehitys on heikompaa. Laboren mukaan heidän ostovoimansa supistuu vuosina 2026–2028 yhteensä noin 0,5–1,5 prosenttia.
Eläkeläispariskunnan ostovoima puolestaan heikkenee vuonna 2026 noin 1,1 prosenttia, mutta alkaa sen jälkeen palautua. Vuonna 2028 se jää hieman vuoden 2025 tason alapuolelle. Pitkällä aikavälillä velattomassa omistusasunnossa asuvan eläkeläispariskunnan kehitys on kuitenkin laskelmien suotuisimpia: ostovoima on noin 7,7 prosenttia vuoden 2015 tasoa korkeampi.
Laboren laskelmat kuvaavat kuvitteellisia esimerkkikotitalouksia. Niiden tarkoituksena on havainnollistaa, miten palkkojen, verotuksen, etuuksien ja hintojen muutokset vaikuttavat erilaisiin kotitalouksiin.