Näin paljon suomalaisilla on tyypillisesti rahaa tilillä

Eniten tilivaroja oli ikääntyneillä. Puolella 85 vuotta täyttäneistä pankkitilien saldo ylitti 31000 euroa.
Mobiilimaksusovellus älypuhelimessa vuonna 2025.
Mobiilimaksusovellus älypuhelimessa vuonna 2025. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Mobiilimaksusovellus älypuhelimessa vuonna 2025.
Mobiilimaksusovellus älypuhelimessa vuonna 2025. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Puolella suomalaisaikuisista on tilillään enintään 5000 euroa. Suomalaisten aikuisten pankkitalletusten mediaani oli viime vuonna hieman alle 5000 euroa. Tämä tarkoittaa, että puolella aikuisväestöstä talletuksia oli tätä vähemmän ja puolella enemmän.

Erot talletusten määrässä olivat suuria: neljäsosalla aikuisista tileillä oli alle 770 euroa, kun taas joka kymmenennellä talletuksia oli kertynyt yli 60000 euroa.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kotitalouksien varallisuus -tilastoon, jossa julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa tietoja pankkitalletusten jakautumisesta.

– Naisilla talletusten mediaani oli noin 1300 euroa suurempi kuin miehillä, kun taas miehillä keskiarvo oli reilut 800 euroa suurempi. Tämä kertoo siitä, että talletukset jakautuvat miehillä epätasaisemmin. Jakauman yläpäässä eli kaikkein suurimpien talletusten omistajien joukossa miehiä on naisia enemmän, Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto kertoo tiedotteessa.

Eniten tilivaroja oli vanhimmilla ikäryhmillä. Puolella 85 vuotta täyttäneistä pankkitilien saldo ylitti 31460 euroa. Vastaavasti puolella 18–24-vuotiaista saldo jäi alle 1240 euron.

– Tilanne ei olennaisesti muutu, vaikka mukaan tarkasteluun otetaan muu rahoitusvarallisuus. Talletusten, osakkeiden ja rahastojen yhteisarvo on suurin niin ikään 85 vuotta täyttäneillä, joilla mediaani oli viime vuonna noin 42000 euroa. Toisena tulevat 80–84-vuotiaat ja kolmantena 75–79-vuotiaat, Törmälehto sanoo.

Sijoitusrahastoja joka kolmannella

Sijoitustuotteita omistavien määrän kasvu jatkui vuonna 2025. Vuoden lopussa rahastoja tai osakkeita omistavia oli kaikkiaan 2,14 miljoonaa, eli noin 38 prosenttia koko väestöstä.

Määrä kasvoi 94400:lla vuodesta 2024. Kymmenen vuoden takaisesta omistajien määrä on kasvanut noin 680000:lla.

Poimintoja videosisällöistämme

– Sijoitusrahastoja omisti viime vuonna 32 prosenttia väestöstä. Pörssiosakkeita omistavien osuus oli puolestaan 17 prosenttia. Osakkeita omistavien määrää on kasvattanut erityisesti osakesäästötili, joka otettiin käyttöön vuonna 2020, Törmälehto toteaa.

Viime vuonna kaikkiaan 57000 alaikäisellä oli omistuksessaan pörssiosakkeita. Osakkeita omistavien alle 18-vuotiaiden määrä on miltei kaksinkertaistunut vuoteen 2015 verrattuna.

– Vielä tätäkin suurempaa kasvua on nähty nuorten aikuisten eli 18–24-vuotiaiden joukossa. Tässä ryhmässä osakkeita omistavien määrä on kasvanut noin 140 prosenttia kymmenen vuoden takaisesta.

Siinä missä sijoitusrahastojen omistajina naisia on jo hieman miehiä enemmän, pörssiosakkeiden omistajajoukko on pysynyt miesvaltaisena. Aikuisväestön miehistä 24 prosenttia omisti viime vuoden lopussa pörssiosakkeita, kun taas naisilla osuus oli 15 prosenttia.

– Miesten osuus kaikista pörssiosakkeita omistavista oli viime vuonna 60 prosenttia. Vielä suurempi oli miesten osuus osakkeiden yhteenlasketusta arvosta, peräti 70 prosenttia, Törmälehto sanoo.

Koulutusaste vaikuttaa selvästi sekä omistajien osuuteen että keskimääräisiin omistuksiin. Lähes kaksi kolmasosaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista omisti pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja vuonna 2025. Aikuisista, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, sijoitustuotteiden omistajia oli viidesosa.

Ekonomistin mukaan kaikki yritykset eivät ole vielä päässeet talouden käänteeseen mukaan.
Talouskasvun piristyminen näkyy työmarkkinoilla hitaasti.
Asuntokauppa on selvästi muuta maata vahvempaa.
Mainos