Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna jo 1,9 prosenttia, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan torstaina julkaistusta talousennusteesta.
Vuonna 2028 kasvu palautuisi 1,4 prosentin tuntumaan.
– Iranin sota on nostanut hintoja ja kustannuksia ja pakottanut EKP:n reagoimaan. Suomen talous näyttäisi kuitenkin kestävän Iranin sodan vaikutukset. Jatkovuosien ennusteemme perustuu oletukseen, että liikenne Hormuzin salmessa palaa lähemmäs sotaa edeltävää tasoaan. Tilanne on kaukana ihanteellisesta, mutta se ei ole Suomen eikä maailmantalouden kannalta heikoin mahdollinen tulema, arvioi Etlan pääekonomisti Jenni Pääkkönen tiedotteessa.
Etla arvioi Suomen talouskasvun vahvistuvan tänä vuonna viennin, investointien ja yksityisen kulutuksen vetämänä. Työmarkkinoilla käännettä sen sijaan joudutaan vielä odottamaan.
Erityisen voimakkaasti kasvavat investoinnit. Etla ennustaa niiden kasvavan tänä vuonna 5,4 prosenttia ja ensi vuonna yli yhdeksän prosenttia.
Tänä vuonna julkisia investointeja kasvattavat etenkin monitoimihävittäjähankinnat ja tutkimus- ja kehittämismenot. Ensi vuonna kasvu tulee ennen kaikkea yksityiseltä sektorilta. Merkittävä osa siitä liittyy Googlen ilmoittamiin datakeskusinvestointeihin.
Etlan vanhemman tutkijan Sakari Lähdemäen mukaan Googlen hanke on erittäin suuri, mutta sen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen jää tuonnin suuren osuuden vuoksi investoinnin kokoa pienemmäksi.
– On kuitenkin huomattava, että isoilla investointihankkeilla on laajat vaikutukset talouteen ja kasvu voi vauhdittua myös ennustettua voimakkaammin, Lähdemäki sanoo Etlan tiedotteessa.
Vahvat vientinäkymät
Suomen viennin arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna kolme prosenttia. Kasvua tukevat Etlan mukaan teollisuuden vahva tilauskanta, parantunut kustannuskilpailukyky ja alustilausten valmistuminen.
Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia. Vauhti olisi nopeinta sitten vuoden 2021. Kuluttajien ostovoiman vahvistuminen tukee kulutusta, mutta korkojen ja elinkustannusten nousu sekä kotitalouksien korkea säästämisaste jarruttavat kehitystä.
Etla ennustaa inflaation olevan tänä vuonna kaksi prosenttia. Ensi vuonna inflaatio pysyy suunnilleen samalla tasolla ja hidastuu vuonna 2028 noin 1,2 prosenttiin.
Työttömyys nousee vielä
Talouskasvun piristyminen näkyy työmarkkinoilla hitaasti.
Työttömyysaste nousee tänä vuonna 10,5 prosenttiin ennen kuin suunta alkaa muuttua, Etla arvioi. Työllisyyden ennustetaan kääntyvän kasvuun ensi vuonna ja työttömyyden vähitellen laskuun. Alle kymmenen prosentin työttömyysasteeseen päästäisiin kuitenkin vasta vuonna 2028.
Etlan mukaan työvoiman kasvu hidastaa työttömyysasteen laskua, vaikka työpaikkojen määrä alkaa lisääntyä.
Uusia sopeutustoimia tarvitaan
Julkisen talouden näkymät pysyvät vaikeina talouskasvun vahvistumisesta huolimatta. Julkisyhteisöjen alijäämä ei Etlan ennusteessa laske alle kolmen prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen koko ennustejaksolla.
Myös julkinen velkasuhde jatkaa kasvuaan ja ylittää tänä vuonna 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2028 julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan olevan edelleen 3,7 prosenttia.
Etlan mukaan alle kolmen prosentin alijäämään ei päästä ilman uusia sopeutustoimia tai selvästi ennustettua nopeampaa verotulojen kasvua.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että Suomen varsinainen haaste on ylläpitää pitkällä aikavälillä vähintään kahden prosentin talouskasvua. Se onnistuu vain, jos yksityisen sektorin tuottavuuskasvua saadaan pysyvästi nostettua ja julkista sektoria pienennettyä ja uudistettua.
– Jos politiikan katse pysyy koko ajan leikkauksissa, riittäviin kasvutoimiin ei jää rahkeita. Kasvuun on panostettava paljon, jopa velkajarrusta joustamalla. Jos velkajarrusta joustamista ei pystytä kanavoimaan kokonaan kasvutoimiin, on keskityttävä sopeuttamiseen. Se tosin ei kasvata eväitä talouskasvun jatkumiselle meneillään olevan noususuhdanteen jälkeen, Kangasharju painottaa tiedotteessa.
Etla pitää maailmantalouden ja geopoliittisen tilanteen kehitystä ennusteen keskeisenä alaspäin suuntautuvana riskinä. Ennustettua nopeampi työllisyyden ja yksityisen kulutuksen vahvistuminen voisi puolestaan nostaa kasvun arvioitua voimakkaammaksi.