Näin paljon kauppojen ruokaa päätyy hävikkiin

Etenkin yksi asiakkaiden tapa voi lisätä hävikin määrää.
Ruokahävikin määrä on vähentynyt viime vuosina. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Ruokahävikin määrä on vähentynyt viime vuosina. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Ruokahävikin määrä on vähentynyt viime vuosina. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Ruokahävikin määrä on vähentynyt viime vuosina. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kauppojen ruokahävikki väheni viime vuonna. Hävikki on pienentynyt selvästi viime vuosina, ja kaupan ala on jo lähellä YK:n tavoitetta sen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Luonnonvarakeskus Luken laskelmien mukaan päivittäistavarakaupan myymälöiden kautta kulkeneista elintarvikkeista ruokahävikiksi päätyi vuonna 2025 yhteensä 0,92 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli vielä 1,6 prosenttia, joten hävikki on vähentynyt yli 40 prosenttia.

Hävikin vähenemisen taustalla ovat muun muassa menekinhallinta, ennustejärjestelmät ja myymälöiden päivittäiset käytännön ratkaisut. Kuluttajille näkyvimpiä keinoja ovat alennetut tuotteet, hävikkihyllyt ja -kassit sekä ylijäämää hyödyntävät tuoteinnovaatiot.

Suuri osa työstä tehdään kuitenkin jo ennen tuotteiden päätymistä kaupan hyllyille. Myynnin ennusteet ja toimiva logistiikka vaikuttavat siihen, kuinka hyvin kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ajantasaiset järjestelmät tukevat työtä, jossa myös henkilöstön ammattitaidolla on merkitystä.

– Alle prosentin hävikkiosuus on kaupalta hieno tulos, mutta jokainen säästetty kilo on edelleen tärkeä. Kauppa huolehtii osaltaan siitä, että mahdollisimman suuri osa tuotetusta ruoasta päätyy myyntiin, mutta myös kuluttajan valinnoilla on väliä, Päivittäistavarakauppa ry johtaja Ilkka Nieminen sanoo tiedotteessa.

Niemisen mukaan esimerkiksi satokauden sesonkituotteiden suosiminen auttaa vähentämään hävikkiä koko ruokaketjussa.

Ruokahävikkiä syntyy kaupoissa myös asiakkaiden toiminnasta, sillä jotkut jättävät tuotteita kaupan käytäville. Joskus tuotteita on jätetty virheellisesti esimerkiksi pakastealtaaseen, vaikka ne eivät kuuluisi sinne. Erityisesti kylmä- ja pakastetuotteet voivat päätyä suoraan hävikkiin, jos niiden kylmäketjun säilymisestä ei voida enää varmistua. Sosiaalisessa mediassa aiheesta käytyjen keskustelujen perusteella yksi syy ostosten jättämiseen kaupan käytävälle voi olla turhautuminen liian hitaasti eteneviin kassajonoihin.

Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa

Poimintoja videosisällöistämme

Luken vuodelta 2024 olevien tietojen mukaan vähittäis- ja tukkukaupan osuus koko elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 13 prosenttia. Sama osuus syntyy elintarviketeollisuudessa.

Ravitsemuspalvelujen osuus on noin 19 prosenttia ja alkutuotannon noin 10 prosenttia. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, joissa syntyy noin 45 prosenttia koko ruokaketjun ruokahävikistä.

– Kaupan ruokahävikin väheneminen on vahva näyttö pitkäjänteisestä työstä. Samanlaista määrätietoisuutta tarvitaan nyt koko ruokaketjussa erityisesti kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseksi, Luken tutkija Inkeri Riipi painottaa.

Kotona hävikkiä voi ehkäistä tarkistamalla kaappien sisällön ennen kauppaan lähtöä, suunnittelemalla aterioita etukäteen ja käyttämällä lähimpänä päiväystä olevat tuotteet ensin.

Myös päiväysmerkintöjen ero on hyvä muistaa. Viimeinen käyttöpäivä liittyy tuotteen turvallisuuteen, kun taas parasta ennen -päiväys kertoo ensisijaisesti laadusta.

Tällä viikolla vietettävällä Hävikkiviikolla nostetaan tänä vuonna esiin erityisesti satokausiajattelua ja ruokahävikin vähentämistä koko ruokaketjussa.

LUE MYÖS:
Teetkö sinäkin näin kaupassa? Se voi tulla kalliiksi

Älä heitä rahaa roskiin – näin vähennät ruokahävikkiä

Lidlin myymälä tulee tavaratalo NK:n pohjakerrokseen.
SM-kilpailussa palkittiin kaikkiaan 38 tuotetta.
Mainos