Hyvinvointialueet voivat sujuvoittaa päätöksentekoa muun muassa vähentämällä toimielinten määrää ja selkiyttämällä niiden rooleja. Hyvinvointialueiden päätöksentekoa tukisi vahvasti myös asukkaiden osallistumisen lisääminen uusilla tavoilla, kuten kansalaispaneeleilla ja digitaalisella Polis-osallistumisalustalla.
Tiedot käyvät ilmi selvityksestä, jonka tulevaisuustalo Sitra teetti yhteistyössä hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavan valtiovarainministeriön kanssa. Työn toteutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayhtiö Nordic Healthcare Group (NHG).
Selvitys osoittaa, että hyvinvointialueilla päätöksentekoon osallistuvien toimielinten määrä vaihtelee selvästi. Keskimäärin alueilla on 15 toimielintä, joista noin puolet on lakisääteisiä. Lakisääteisiä toimielimiä ovat muun muassa aluevaltuusto ja aluehallitus.
– Monella hyvinvointialueella toimielinrakennetta kannattaa keventää. Selvityksen mukaan päätöksenteko koetaan toimivaksi erityisesti niillä alueilla, joilla toimielimiä on alle 15. Lisäksi hyvinvointialueiden tulisi varmistaa, että jokaisella toimielimellä on selkeä rooli ja vastuu päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa, projektipäällikkö Antti Rissanen NHG:stä sanoo tiedotteessa.
Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vuoden 2023 alusta lähtien. Enemmistö alueista pohtii parhaillaan päätöksenteon ja toimielinrakenteen uudistamista. Huhtikuussa pidetään aluevaalit, joissa hyvinvointialueille valitaan uudet luottamushenkilöt.
Hyvinvointialueisiin kohdistuu valtavat paineet. Alueiden täytyy turvata kansalaisille elintärkeät palvelut ja säästää rahaa osana julkisen talouden sopeutustoimia. Samalla alueiden pitäisi pystyä kehittämään päätöksentekoa niin, että palveluista päätettäisiin mahdollisimman demokraattisesti.
Monet hyvinvointialueet ovat pyrkineet ottamaan käyttöön erilaisia osallistumismenetelmiä ja luoneet aluedemokratian perustuksia samalla, kun uusi hallintomalli on vielä etsinyt uomiaan. Osallistumisen kehittäminen on kuitenkin ollut pistemäistä ja toiminnan vaikuttavuuden arviointi puutteellista.
Selvityksen mukaan hyvinvointialueiden tulisikin luoda nykyistä selkeämpi asukasosallistumisen menetelmien kokonaisuus ja asettaa asukasosallistumiselle selkeät, mitattavat tavoitteet.
Useat hyvinvointialueet ovat kokeilleet vuosina 2023–2024 puntaroivia kansalaispaneeleja sekä Polis-osallistumisalustaa Sitran rahoituksella ja asiantuntijatuella.
Kokeilut osoittivat, että hyvinvointialueet onnistuivat vahvistamaan asukkaiden ja henkilöstön osallistumista kansalaispaneelien ja Polis-alustan avulla. Alueiden päättäjät saivat aiempaa vankemman pohjan päätöksille, kun asukkaiden näkemykset esimerkiksi palveluverkosta sekä digi- ja mielenterveyspalveluista olivat tarkemmin tiedossa.
Selvitys tarkasteli myös, miten paljon hyvinvointialueet ovat käyttäneet rahaa demokratiakuluihin, kuten luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioihin sekä puolueiden ryhmärahoihin. Tulosten mukaan hyvinvointialueiden talousvaikeudet eivät ratkea demokratiakuluista säästämällä.
Alueet käyttivät demokratiakustannuksiin keskimäärin 9,5 euroa asukasta kohden tammikuun 2023 alun kesäkuun 2024 lopun välisenä aikana. Määrä vastasi noin 0,18 prosenttia hyvinvointialueiden toimintakuluista samalla ajanjaksolla.