Kun Venäjä aloitti avoimen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, moni ulkopuolinen tarkkailija oletti Kiovan kukistuvan nopeasti. Heidän mielestään kyse ei ollut siitä, onnistuisivatko Venäjän joukot kaatamaan presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnon, vaan siitä, milloin vallanvaihto Kiovassa tapahtuisi.
– Kiova ei tietenkään kaatunut. Ukrainan armeija pysäytti Venäjän hyökkäyksen pääkaupunkiin ja pakotti sen perääntymään. Venäjä tinki alkuperäisestä laajamittaisten valloitusten tavoitteestaan, ja nyt sota koostuu lähinnä kuluttavista hyökkäyksistä ja vastahyökkäyksistä Ukrainan itä- ja eteläosissa. Kysymys ei ole enää siitä, kuinka kauan Kiova kykenee sinnittelemään. Kysymys on siitä, onnistuuko Ukraina palauttamaan miehitetyt alueet hallintaansa, Council on Foreign Relations -ajatushautomon tutkija Lauren Kahn kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä.
Ukrainan armeija ansaitsee hänen mukaansa tunnustusta paitsi taistelutahdostaan, myös teknisestä osaamisestaan. Se on hyödyntänyt huipputeknologiaa ja olemassa olevia voimavarojaan luovasti sekä kineettisellä taistelukentällä että sen ulkopuolella. Se on ottanut käyttöön vaanivia ammuksia, jotka pysyttelevät paikallaan, kunnes operaattori on paikantanut maalin, sekä muokattuja kaupallisia lennokkeja, joiden avulla hyökkääjän joukkoja ja kalustoa tuhotaan kustannustehokkaasti.
Tykistön tappavan tarkassa maalinosoituksessa hyödynnetään kaupallista satelliittidataa lähes reaaliaikaisesti.
Heijastuksia tulevaisuuden sodankäyntiin
Ukrainan saavuttama menestys ei Kahnin mukaan johdu siitä, että sen käyttämät tekniset työkalut olisivat hienompia tai monimutkaisempia kuin Venäjän käyttämät, vaan pikemminkin päinvastoin.
– Monet Ukrainan hyödyntämistä teknologioista ovat erittäin edullisia ja yksinkertaisia ottaa käyttöön. Itse asiassa juuri työkalujen helppokäyttöisyys tekee niistä niin tehokkaita. Koska
teknologia on helppokäyttöistä, Ukraina voi käyttää vähän koulutettuja sotilaita ja jopa tavallisia siviilejä voittaakseen taistelukentällä, Kahn sanoo.
Ukrainan toimintatapa on hänen mukaansa laajentanut sodankäyntiä fyysisen taistelukentän ja perinteisten sotilaallisten ja valtiollisten toimijoiden ulkopuolelle niin, että yksittäiset kansalaiset, yksityiset yritykset ja siviili-instituutiot voivat tukea armeijaa sen taistelussa. Tämä on hänen mielestään suuntaus, joka heijastuu myös muiden maiden tapaan käydä sotaa tulevaisuudessa. Kahn katsoo meneillään olevan sodan edustavan monien kehittyneiden välineiden, kuten lennokkien, vaanivien ammusten ja kaupallisten satelliittien hyödyntämisen eräänlaista täysi-
ikäistymistä.
– Näin on siksi, että Ukraina on käyttänyt niitä näkyvällä menestyksellä. Maa on esimerkiksi kumonnut perinteisen käsityksen, jonka mukaan lennokkien olisi vaikea kyetä operoimaan ilmapuolustusta vastaan. Se on myös osoittanut, että kaupallisesti omistettu tai avoimeen lähdekoodiin perustuva data on itse asiassa käytettävissä oleva ja hyödyllinen taistelukentän tiedustelun lähde, hän toteaa.
