Näin miehittäjä tiukentaa sortotoimia

Venäläistämispyrkimykset kohtaavat Elina Beketovan mukaan yhä sitkeää vastarintaa.
Pelastaja Kiovan alueella Kriukivshchynassa. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT
Pelastaja Kiovan alueella Kriukivshchynassa. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT

Miehitetyillä alueilla elävät ukrainalaiset pitävät Center for European Policy Analysis -ajatushautomon tutkija Elina Beketovan mukaan yhä tiukasti kiinni kansallisesta identiteetistään ja odottavat kotiseutunsa vapautumista.

Ukrainalaisten viranomaistietojen mukaan venäläisjoukkojen valvomilla alueilla elää noin kuusi miljoonaa ukrainalaista, joista noin 1,5 miljoonaa on lapsia. Miehittäjä on pakottanut heidät ottamaan Venäjän passin voidakseen käyttää terveydenhuoltopalveluja, rekisteröidä omaisuutta, kuljettaa ajoneuvoja ja toteuttaa monia muita jokapäiväisessä elämässään tarvitsemiaan asioita.

Mainos - sisältö jatkuu alla

He ovat myös vaarassa joutua pidätetyiksi, jos joku väittää heidän vakoilevan Kiovan hyväksi tai kutsuvan Vladimir Putinin ”sotilaallista erikoisoperaatiota” sodaksi. Tällä hetkellä miehittäjän pidätysselleissä arvioidaan viruvan yli 20 000 ukrainalaista siviiliä.

Beketova kertoo Venäjän myös pakottavan ukrainalaisia poistumaan miehitetyiltä alueilta kyetäkseen muuttamaan niiden etnistä koostumusta. Toiminnassa on ilmeisiä kaikuja Neuvostoliiton ajalta, jolloin venäläisiä siirrettiin suurin joukoin Donbasiin ja Krimille ja alkuperäisväestö karkotettiin.

Kreml panostaa hänen mukaansa voimakkaasti miehitetyille alueille jääneiden nuorten indoktrinaatioon ja militarisointiin osana pyrkimystään hävittää ukrainalainen identiteetti ja tehdä heistä venäläisiä.

– Vanhempia pelotellaan ja he jopa pelkäävät auttaa lapsiaan, koska opettajat – jotka usein tekevät yhteistyötä vihollisen kanssa tai jotka on tuotu Venäjältä – pyrkivät tunnistamaan epälojaalit perheet. He kyselevät lapsilta näiden vanhempien mielipiteitä Venäjästä, Putinista, Venäjän armeijasta ja siitä, uskovatko he kotiseutunsa olevan osa Venäjää, Ukrainan Hersonin alueneuvoston varajohtaja Juri Sobolevski sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäläishallinnon kolonialistisista menetelmistä huolimatta suuri joukko miehitettyjen alueiden nuoria uhmaa Beketovan mukaan sortoa, etäopiskelee ukrainalaisissa kouluissa ja pyrkii opiskelemaan ukrainalaisiin yliopistoihin.

– Tunnen suunnatonta kunnioitusta nuoria kohtaan, jotka tietoisesti valitsevat opiskelun Ukrainassa – maassa, jota pommitetaan ja johon hyökätään joka päivä, ukrainalaisen ihmisoikeusjärjestö Almendan johtaja Marija Sulialina toteaa.

Institute for the Study and Analysis of Russian Conflicts -tutkimuslaitosta johtava tohtori Oleksandr Šulga luonnehtii ukrainalaisen väestön korvaamista ja epälojaalien yhteisöjen likvidointia miehittäjän ensisijaiseksi tavoitteeksi. Lasten indoktrinointi, joka on sotarikos, on hänen mukaansa erityisen aggressiivista. Hän ehdottaa rekisterin luomista tällaisiin rikoksiin osallistuvien venäläisten jäljittämiseksi, jotta heidät voidaan aikanaan saattaa oikeudelliseen edesvastuuseen teoistaan.

Asiantuntijan mukaan patoutunut tyytymättömyys voi purkautua.
Asiantuntijan mukaan droonien muuttunut käyttö ei vielä ratkaise sotaa.
Edeltävän iskun jäljiltä syttyneitä paloja ei oltu vielä saatu sammumaan, kun Ukraina iski perjantaina uudestaan.
Mainos