Kokoomuksen eduskuntaryhmä on julkistanut kotoutuslinjaukset, joiden tavoitteena on kannustaa Suomessa humanitäärisistä syistä olevat ihmiset integroitumaan aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Asiattomin perustein suojelua hakevat tulisi puolestaan palauttaa lähtömaihinsa mahdollisimman pian.
Kotouttamisjärjestelmässä tulisi kokoomuksen mielestä kiinnittää erityistä huomiota kielen oppimiseen, työllistymisen edistämiseen sekä suomalaisen yhteiskunnan ja sen arvojen tuntemiseen.
– Ongelmana on, että humanitaarisista syistä olevia maahanmuuttajia kohdellaan meillä objektina, ei subjektina, sanoo linjausten laadinnasta vastannut kansanedustaja Pia Kauma Verkkouutisille.
Viime kuukausien ja pidempiaikaisempikin suuntaus Pohjoismaissa sekä Euroopan maissa laajemmin on ollut tiukentaa maahanmuuttajien sosiaaliturvan saamisen edellytyksiä, tehdä maahanmuuttajien sosiaaliturvasta vastikkeellista sekä nopeuttaa prosesseja.
Suomi ei voi jäädä jälkeen tästä kehityksestä tai mennä toiseen suuntaan, ettei maastamme tule
väärinkäytöksille erityisen houkutteleva kohdemaa, katsoo kokoomus linjauksissaan.
Tällä hetkellä turvapaikanhaku- ja kotoutumisprosessi kestävät vuosia eli kokoomuksen mielestä ”aivan liian pitkään” verrattuna esimerkiksi useisiin Euroopan maihin.
Maahanmuuttajalla ei ole myöskään riittävää velvoitetta kotouttamistoimenpiteisiin ja koulutukseen osallistumiseen, suomen kielen oppimiseen tai työnhakuun.
Yhdeksän konkreettista ehdotusta
Kokoomus on listannut linjauksissaan yhdeksän konkreettista ehdotusta.
Ensinnäkin kotoutumisprosessia, joka alkaa myönteisestä oleskeluluvasta, tulisi lyhentää. Oleskeluluvan käsittelyä edeltävä turvapaikanhakuprosessi saattaa kestää kuukausia, jopa vuosia. Turvapaikkahakemuksille valitusaikoineen tulisi asettaa käsittelytakuu eli lopullisen päätöksen tulisi valmistua käsittelytakuuajan sisällä. Liian pitkät prosessit ovat
kokoomuksen mielestä haitallisia niin yksilön kuin suomalaisen yhteiskunnankin kannalta.
Toiseksi kokoomus kehittäisi turvapaikanhakijoiden kotiinpaluurahaa nykyistä houkuttelevammaksi, kuten Tanskassa. Nykyinen vapaaehtoisen paluun tuki on ollut puolueen mielestä liian hidas eikä riittävän motivoiva paluuseen.
Kolmanneksi kokoomus asettaisi pysyvän oleskeluluvan saannin edellytykseksi työpaikan, riittävän kielitaidon sekä tuntemuksen suomalaisesta yhteiskunnasta. Ensimmäisen työpaikan saamisen kynnystä tulisi madaltaa kehittämällä nykyistä palkkatukea ja tarjoamalla harjoittelupaikkoja. Työtehtävän edellyttämä kielitaito olisi mitoitettava työpaikan työtehtävien ja vaatmustason mukaan.
Pia Kauma korostaa, että vaikka työpaikan olemassa olo olisi pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä ”pääsääntö”, tapauskohtaisia poikkeuksia olisi mahdollista harkita, koska humanitaarisista syistä tänne tulleiden tilanne voi olla eri syistä vaikea.
Neljänneksi kokoomus antaisi oikeuden täysiin sosiaalitukiin vain työn tai pysyvän oleskeluluvan perusteella. Työn ja toimeentulon tulisi olla sellaista, että ihminen voi osoittaa elättävänsä itsensä ja perheensä ilman yhteiskunnan tarjoamia sosiaalietuuksia.
Viidenneksi kokoomus nostaa esiin maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten sosiaaliturvan eriyttämisen viitaten edellisellä vaalikaudella asiasta tehtyyn hallituksen esitykseen 2016. Linjauksissa huomautetaan, ettei perustuslakivaliokunta tuolloin täysin pois sulkenut tähän liittyvää mahdollisuutta, mikäli asialle esitettäisiin hyväksyttävä peruste.
Kokoomus sitoisi tämän koulutukseen, kielitaitoon sekä riittävään tuntemukseen suomalaisesta yhteiskunnasta ja arvoista. Puolue ehdottaa linjauksissaan, että ennen riittävää suomen kielen taitoa ja koulutusta sosiaalituet eli tässä tapauksessa kotouttamistuki olisi 80 prosenttia kantaväestön työttömyysturvan tasosta. Kun tavoitteet täyttyvät, myös sadan prosentin taso mahdollistuisi.
Kuudenneksi kokoomus ehdottaa samankaltaista mallia mitä sisarpuolue Ruotsissa, jossa Moderaatit on ehdottanut maahanmuuttajille 75 prosentin tukikattoa Ruotsin minimipalkasta. Kokomus hakisi Suomeen samankaltaista mallia, joka suhteuttaisi maahanmuuttajia usein työllistävien alojen, kuten kaupan alan palkkatasoon sekä Suomen sosiaaliturvaan.
Seitsemänneksi kokoomus ottaisi käyttöön toimenpideohjelman erityisen heikossa työmarkkina-asemassa oleville maahanmuuttajanaisille. Esimerkiksi neuvoloissa maahanmuuttajaäideille tulisi kertoa näiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ilman miehen läsnäoloa ja valvontaa. Toimenpideohjelmassa hyödynnettäisiin alan järjestöjen asiantuntemusta.
Kahdeksanneksi kokoomus ottaisi laajemmin käyttään niin sanotun Närpiön mallin, jossa nimettäisiin mentoreita, tuihenkilöitä ja tukiperheitä maahanmuuttajien tueksi, kuten opiskelijayhteisöissä ja yrityksissä.
Yhdeksänneksi kokoomus perustaisi valtioneuvostoon uuden ministerin, joka vastaisi maahanmuutosta, ulkomaisista opiskelijoista ja kotoutumisesta.
