Ensi huhtikuun eduskuntavaalien lähestyessä on julkisuudessa jo nähty erilaisia koepalloja velkaantuneen valtion tulojen lisäämiseksi.
Entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja, ex-valtiovarainministeri ja työeläkevakuuttajien entinen toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa osan koepalloista kuulostavan ensi alkuun hyvinkin raikkailta.
– Tarkemman tutkistelun jälkeen ne kuitenkin paljastuvat usein samalla tavalla yksittäisten intressiryhmien tunteisiin ja oletettuihin etuihin kiinnittyneiksi kuin poliittinen debatti muutoinkin, Suvi-Anne Siimes toteaa Kanava-lehdessä.
”Kenen varallisuus huomioidaan?” -kirjoituksessaan Kanavassa hän ruotii vihreiden kansanedustaja Atte Harjanteen ja Suvi Pulkkisen ehdotusta.
Siinä ikääntyneiden ihmisten ympärivuorokautisen hoivan kustannuksia perittäisiin vasta jälkikäteen esimerkiksi heidän asuntonsa myynnin jälkeen tai kuluja perittäisiin kuolinpesiltä.
Toinen saman sarjan ehdotus on ollut SAK:ta ja SDP:tä lähellä olevan Labore-tutkimuslaitoksen esitys eläkekatosta. Eläkekattoa ovat, ilman yksityiskohtia, esittäneet tahoillaan vasemmistoliitto ja keskusta. Labore esitti kahta keinoa, joista ensimmäinen olisi verottaa eläkekaton ylimenevää eläketuloa.
Suvi-Anne Siimes huomauttaa vihreiden kaksikon saaneen esityksessään jälleen heittää myös maininnan siitä, että varallisuus jakautuu nyt epätasaisesti eri sukupolvien kesken.
– Ehdotus oli klassinen esimerkki omalle puolueelle tärkeän intressiryhmän (nuorten) etujen ajamisesta juuri tämän hetken perspektiivistä. Ja toki myös ajallemme tyypillisestä yksittäisen ryhmän identiteettiin ja sille juuri tällä hetkellä totta olevaan kaunan tai vaille jäämisen tunteeseen vetoamisesta, Siimes moukaroi.
Hän huomauttaa, ettei erikoissairaanhoidossa kuten erittäin kalliissa syöpähoidonkaan hoitokustannusten perimisestä yhteiskunnalle keskustella.
– Lisäksi ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat monet muutkin ryhmät kuin fyysiseltä toimintakyvyltään heikot tai vakavasti muistisairaat vanhukset. Esimerkiksi käyvät vaikkapa monet vaikeasti vammaiset ihmiset.
Heidän avun tarpeensa on huomattavasti pidempi ja myös se rahoitetaan pääosin verovaroilla.
– Kenen varallisuutta vaikeasti vammaisten ympärivuorokautisen hoivan rahoittamiseen pitäisi vihreiden mielestä siis käyttää? Vai pitäisikö nuoremmat sukupolvet heidän mielestään vain automaattisesti vapauttaa kaikkien niiden sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta, joita he eivät itse juuri nyt tarvitse? Ja tehdä niin vain siksi, että heidän keskimääräinen varallisuutensa on juuri näiden vaalien alla pienempi kuin tämän päivän eläkeikäisillä?, Suvi-Anne Siimes kysyy.
"Loukkaus
oikeusvaltiota
vastaan"
Ikäihmisten kukkarolle on siis haluttu käydä myös työeläkkeiden eläkekaton kautta.
Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja ja valtiotieteiden tohtori Juha Tervala kuitenkin tyrmäsi Laboren esityksen eläkekatosta Iltalehdessä.
Laboren ensimmäinen tapa eläkekaton järjestämiseen on verottaa eläkekaton ylimenevää eläketuloa. Tervala huomauttaa, että se tarkoittaa marginaaliveron nostamista tietyn tulorajan jälkeen sataan prosenttiin, joka ”tarkoittaisi konfiskatorista veroa eli vertautuisi omaisuuden takavarikointiin”.
– Se on kaikkein erikoisin ratkaisu. Sehän ottaisi yli menevän eläkkeen kokonaan verona. Jos Laboren ajatus on, että jo ansaittuja ja maksussa olevia eläkkeitä leikattaisiin, niin tulkintani mukaan se kaatuisi omaisuuden suojaan, tohtori Juha Tervala sanoi Iltalehdelle.
– Se olisi myös loukkaus tietyllä tavalla oikeusvaltiota vastaan: ihmiset ovat maksaneet eläkemaksuja, heille maksetaan tietyn suuruinen eläke, ja nyt takautuvasti ilmoitetaan, että tuleekin eläkekatto.
Laboren toinen tapa luoda eläkekatto taas ei Tervalan mukaan palvele tarkoitustaan, kun haetaan säästöjä.
– Varmaan sen [eläkekaton] voisi näin tehdä, mutta se murentaisi oikeusvaltion periaatetta, että valtio nyt takautuvasti vaan muuttaa jotain lakeja räikeästi oman etunsa kannalta paremmaksi, ja valtio ei noudatakaan niitä periaatteita, joihin se on aikaisemmin sitoutunut.