Ajatushautomo European Council on Foreign Relations (ECFR) on selvittänyt eurooppalaisten näkemyksiä Kiinasta, Venäjästä ja Yhdysvalloista. Vastaukset on kerätty 11 Euroopan maasta eli Alankomaista, Bulgariasta, Espanjasta, Italiasta, Itävallasta, Puolasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta ja Unkarista.
Enemmistö eurooppalaista vastaajista haluaa Euroopan unionille autonomiaa turvallisuudessa ja puolustuksessa. Peräti 74 prosenttia heistä katsoo, ettei Eurooppa voi aina luottaa Yhdysvaltoihin turvallisuudessaan, vaan haluaa EU:n vahvistavan puolustuskykyään.
Lukemassa oli kahdeksan prosenttiyksikön nousu kolmen vuoden takaiseen 66 prosenttia. Enää vain kahdeksan prosenttia luotti pelkästään Yhdysvaltoihin, kun kolme vuotta aiemmin vastaava luku oli 11.
Taiwanin suhteen kannatetaan puolueettomuutta
Kysyttäessä, kuinka Euroopan tulisi suhtautua Yhdysvaltojen ja Kiinan konfliktiin Taiwanista, kannatti vastaajien keskiarvo 62 prosentin osuudella puolueettomuutta. Yhdysvaltojen tuen keskiarvoksi jäi 24 prosenttia.
Eniten Yhdysvaltojen tueksi asettumista kannatettiin Ruotsissa, jossa vastauksen osuus oli 35 prosenttia. Samaten puolueettomuuden kannattajien osuus oli Ruotsissa vastaajamaista vähäisin eli 49 prosenttia.
Yli 30 prosenttia tuki Yhdysvaltoja myös Puolassa ja Alankomaissa. Sen sijaan tiukimmin puolueettomuutta kannatettiin Itävallassa ja Bulgariassa, joissa sen kannatusosuudet olivat vastaavasti 80 ja 79 prosenttiyksikköä.
Tätä kysymyksenasettelua on myös arvosteltu, koska se typistää Taiwanin oikeuden olemassaoloonsa vain Kiinan ja Yhdysvaltojen väliseksi konfliktiksi. Aasian-tutkija Philip Shetler-Jones ihmettelee, miksi on Yhdysvaltojen tukemisen sijaan ei kysytty halukkuutta asettua Taiwanin kannalle.
Suhtautuminen Kiinaan
Vastaajat eivät pitäisi hyväksyttyvänä, että kiinalaiset omistaisivat Euroopassa keskeistä infrastruktuuria, kuten siltoja tai satamia, teknologiayhtiöitä tai sanomalehtiä. Sen sijaan kiinalaisten silta- ja satamarakentamisen suhteen myönteiset ja kielteiset näkemykset ovat varsin tasaväkisesti edustettuina.
Suhtautuminen Kiinaan on kytköksissä Venäjään. Jos Kiina aloittaisi asetoimitukset Venäjälle, olisi 41 prosenttia eurooppalaisista valmis asettamaan pakotteita Kiinalle, vaikka se mahdollisesti aiheuttaisi vahinkoa länsimaiden taloudelle.
Yli puolet kannattaisi pakotteita Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Vähiten kannatusta ne saisivat Bulgariassa, Italiassa ja Itävallassa, joissa kannatusosuudet olivat vastaavasti 24, 29 ja 31 prosenttia.
Suhtautuminen Venäjään
Vuoden 2021 jälkeen eurooppalaisten suhtautuminen Venäjään on muuttunut radikaalisti. Eurooppalaisista vastaajista 55 prosenttia näkee Venäjän vastustajana, yhdeksän prosenttia kilpailijana ja 19 prosenttia kumppanina.
– Venäjän kilpailijana tai vastustajana näkevien osuus on kasvanut kahdella kolmasosalla. Ainoastaan Bulgaria näkee Venäjän joko liittolaisena tai kumppanina. Eurooppa hakee turvaa Venäjältä, ei Venäjästä, kiteyttää ECFR.
Bulgariassa lähes joka viides eli 18 prosenttia vastaajista näkee Venäjän liittolaisena. Kumppanina peräti 47 prosenttia ja vastustajana vain 17 prosenttia. Unkarissa taas Venäjän liittolaisena näkee kahdeksan prosenttia vastaajista. Muuten Unkarissa suhtautuminen on samankaltainen Itävallan kanssa, jossa Venäjän kumppanina näkee 31 prosenttia ja vastustajana 46 prosenttia.
Tietämättömiä sen suhteen, kuinka Venäjään tulisi suhtautua oli eniten Italiassa ja Ranskassa. Molemmissa maissa noin joka viides ei osannut sanoa mikä Venäjä Euroopalle on. Erona oli se, että 50 prosenttia Ranskassa tunnisti Venäjän vastustajaksi, kun taas Italiassa vain 37 prosenttia.
Sodan jälkeiset suhteet Venäjään
Jos Venäjän hyökkäyssota päättyy neuvoteltuun rauhanssopimukseen, tulisi keskiarvona 44 prosentin mielestä Euroopalla olla rajalliset suhteet Venäjään. Suhteiden täyttä palauttamista kannattaisi 21 prosenttia, joka on vähemmän kuin suhteiden täydellisen katkaisemisen kannattajien osuus eli 23 prosenttia.
Puolalalaisilla ei ole epäilystäkään siitä, kuinka Venäjän suhteen tulisi sodan jälkeen toimia. Puolassa kaikkien suhteiden katkaisemista kannattaa 75 prosenttia vastaajista ja 25 prosenttia rajallisten suhteiden ylläpitämistä. Epävarmuuksia tai kannatusta suhteiden kokonaan palauttamiselle ei ole.
Puolan jälkeen eniten suhteiden täydellistä katkaisemisesta kannatetaan Tanskassa 28 prosentin osuudella, mutta Tanskassakin enemmistö kannattaa suhteiden ainakin osittaista palauttamista.
Suhteiden täysi normalisointi sai suurimman tuen Bulgariassa (47 prosenttia), Unkarissa (35 prosenttia) ja Itävallassa (38 prosenttia). Saksassakin 29 prosenttia olisi valmis rauhansopimuksen jälkeen palauttamaan suhteet Venäjään täysin.
1/ A majority of Europeans want EU autonomy on security and defence. A whopping 74% of Europeans believe that Europe cannot always rely on the US for its security, and want to see the EU scale up its defence capabilities. pic.twitter.com/iVqatw5LE3
— ECFR (@ecfr) June 7, 2023
3/ Concerns emerge regarding China's economic agenda and soft power efforts. Europeans express discomfort with the prospect of Chinese owning key infrastructure, such as bridges or ports, tech companies, and newspapers in their countries. pic.twitter.com/VoSwxmwexS
— ECFR (@ecfr) June 7, 2023
5/ Public opinion on Russia has shifted significantly since our 2021 survey. The view of Russia as Europe's "rival" or "adversary" has increased to two-thirds. Only Bulgaria sees Russia as an "ally" or "partner". Europe seeks security against Russia, not with it. pic.twitter.com/xoC6zBaKsr
— ECFR (@ecfr) June 7, 2023
7/ Report authors @jana_puglierin and @PawelZerka argue that despite disagreements, European leaders have an opportunity to build a public consensus around Europe's approach to 🇺🇸, 🇨🇳 and 🇷🇺 .
Read the full report here ⬇️https://t.co/sCdHBScBIi
— ECFR (@ecfr) June 7, 2023
On the US side? Why not ask about being on Taiwan's side?
— Philip Shetler-Jones (@shetlerjones) June 7, 2023
