Maltillisen inflaation vuoksi eläkkeiden indeksikorotukset jäävät vähäisiksi vuonna 2026. Eläkkeiden veroprosentit säilyvät pääosin ennallaan, mutta suurituloisella eläkkeensaajalla verotus kiristyy hieman. Tiedot ilmenevät Veronmaksajain Keskusliiton julkaisemasta eläkkeiden ostovoimakatsauksesta.
Katsauksessa tarkasteltiin eläkkeensaajien ostovoimakehitystä seitsemällä eri tulotasolla.
Tarkasteltavien esimerkkieläkkeensaajien bruttoeläkkeet kuukaudessa (v. 2025 tasossa) ovat: 986 euroa (takuueläke), 1154 euroa (kansaneläke + työeläke), 1490 euroa (kansaneläke + työeläke), 2014 euroa (työeläke), 2685 euroa (työeläke), 3356 euroa (työeläke) sekä 6041 euroa (työeläke).
Koska työeläkeindeksin (TyEL) korotus on kansaneläkeindeksiä (KEL) suurempi, työeläkkeet kasvavat suhteellisesti Kelan eläkkeitä enemmän. KEL-indeksin kehitys perustuu pelkästään kuluttajahintojen toteutuneeseen kehitykseen, siinä missä TyEL-indeksi noudattaa 80 prosentin painolla kuluttajahintojen ja 20 prosentin painolla ansiotasoindeksin muutosta.
KEL-indeksin pisteluku nousee vuodelle 2026 noin 0,47 prosenttia. TyEL-indeksin pisteluku nousee vastaavasti 0,88 prosenttia.
Myös muutokset katsauksen eläkkeensaajien veroprosenteissa ovat jokseenkin vähäisiä.
Vuoteen 2025 nähden verotus kiristyy jonkin verran noin 70000–100000 euron bruttovuosieläkkeiden tasolla. Tätä suuremmilla eläkkeillä verotus voi toisaalta keventyä paljonkin vuodesta 2025 tuloveroasteikon korkeimpien marginaalien alentamisen myötä, joskin budjettiriihen päätös eläketulon lisäveroprosentin alentamatta jättämisestä vaikuttaa itsessään verotusta kiristävästi myös heihin.
Katsauksen veroprosentit sisältävät verot (kunnallis- ja kirkollisverot keskimääräiset 2025 & 2026) ja sairaanhoitomaksun. Vuoden 2026 veroprosentissa on huomioitu eläkkeiden indeksikorotukset.
Mainittavimmat muutokset veroprosentteihin katsauksen esimerkkieläkkeissä tapahtuvat suurituloisemmassa päässä. Muutokset ovat useiden keventävien ja kiristävien tekijöiden summia. Kookkain ja selväpiirteisin muutos tapahtuu katsauksen suurinta eläkettä saavalle.
Vuonna 2026 kohoavat hinnat merkitsevät ostovoiman heikentymistä miltei kaikille katsauksen tulotasoille.
Eläkkeiden ostovoima kärsii suhteellisesti eniten katsauksen suuri- ja pienituloisimmilla tulotasoilla. Toisin kuin muilla, katsauksen suurituloisimman eläkkeensaajan ostovoima heikentyy paitsi indeksikorotuksia korkeamman inflaation, myös verotuksen kiristymisen vuoksi.
Takuueläkkeen saajan ostovoima heikentyy suhteellisesti monia työeläkkeitä saavia enemmän, sillä Kelan eläkkeiden indeksikorotus on muiden työeläkkeiden indeksikorotusta pienempi. Lisäksi takuueläkkeen verotus ei kevene lainkaan (takuueläkkeensaajan veroprosentti on 0,0).
Katsauksen toiseksi suurimman eläkkeen ostovoima pysyy käytännössä ennallaan, kun indeksitarkistus ja verotuksen pieni keveneminen päihittää hintojen nousun juuri ja juuri.
