–Pitkäaikainen altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle voi lisätä harmaakaihin ja verkkokalvorappeuman riskiä, kertoo Terveystalon silmätautien erikoislääkäri, vastuusilmälääkäri Timo Hellstedt.
Samalla hän muistuttaa, että silmäsairauksien kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät.
– Harmaakaihin yleisin syy on ikääntyminen, ja UV-säteilyn lisäksi muita riskitekijöitä ovat esimerkiksi tietyt lääkkeet, silmän vammat, diabetes ja perimä, Hellstedt sanoo.
Kaihissa silmän kirkas mykiö eli linssi samentuu, jolloin näöntarkkuus ja hämäränäkö voivat heikentyä, ja aurinko tuntuu häikäisevän entistä enemmän.
Verkkokalvorappeuman oireita ovat puolestaan näön heikkeneminen ja viivojen vääristyminen. Näkökentässä voi olla myös tumma varjostuma näköalueen keskiosassa.
Rappeumalle altistavat UV-säteilyn lisäksi muun muassa perintötekijät, tupakointi, kohonnut verenpaine, naissukupuoli ja ruokavalio, joka sisältää vähän antioksidantteja. Ne ovat yhdisteitä, jotka suojaavat soluja hapettumiselta. Jotkut niistä elimistö tuottaa itse ja jotkut, kuten C- ja E-vitamiini, on saatava ravinnosta.
– Ravintokin siis vaikuttaa silmäterveyteen: kannattaa syödä marjoja, joissa on paljon antioksidantteja. Näitä ovat etenkin mustikat ja mustaherukat, Hellstedt toteaa.
Silmämelanoomat lisääntyneet Suomessa
UV-säteily voi olla riskitekijä myös silmämelanooman syntymisessä. Kyseessä on harvinainen syöpä: Suomessa todetaan vuosittain 65–75 tapausta.
– Epäillään, että tämä johtuu osittain lisääntyneestä UV-altistuksesta. Silmämelanooma kehittyy suonikalvossa, silmän sisällä, ja sitä hoidetaan yleensä sädehoidolla, Timo Hellstedt kertoo.
Sairauden tyypillisiä oireita ovat näön heikkeneminen, näkökenttäpuutokset tai vääristymät. Joskus melanooma voi kehittyä oireettomasti, ja siksi silmälääkärin suorittama silmänpohjan säännöllinen tutkimus on aiheellista.
Silmiä kannattaa siis suojata syöpäriskinkin takia auringolta käyttämällä aurinkolaseja ja lippa- tai lierihattua. On hyvä muistaa, että saamme UV-säteilyä myös pilvisinä päivinä.
– Aurinkolasit suojaavat samalla myös silmäluomen alueelle tulevilta kasvaimilta. Luomen iho on ohut, joten siihen voi kehittyä herkemmin basalioomaa tai ihomelanoomaa, Hellstedt kertoo.
Basaliooma eli tyvisolusyöpä on yleisin ihosyöpä, joka kehittyy hitaasti eikä yleensä lähetä etäpesäkkeitä.
Ihomelanooma voi sen sijaan lähettää etäpesäkkeitä, ja kyseessä on länsimaiden nopeimmin yleistyvä syöpä. Tapauksista arviolta 85 prosenttia liittyy UV-säteilyyn.
Lumisokeus ja siipikalvo johtuvat auringosta
Aurinkoon liittyen tunnetaan myös lumisokeudeksi tai hitsarin silmäksi nimetty ilmiö, jossa lyhytaikainen, voimakas altistus aiheuttaa silmän pinnalle vamman tilapäisen vaurion.
–Se voi tulla lyhyessä ajassa: sarveiskalvon pintasolut ärtyvät, ja ne paranevat 2–3 vuorokaudessa itsestään. Lumisokeus ei siis ole mikään varsinainen sokeus, vaikka akuutissa vaiheessa näkö on sumea. Mutta hyvin kivulias se on ja vaatii lääkärin hoitoa. Tapauksia näkee silloin tällöin vastaanotolla, Timo Hellstedt kertoo.
Lumisokeus iskee tyypillisesti merellä tai esimerkiksi Alpeilla, missä voimakas UV-säteily ja meri tai lumi aiheuttavat vahvan häikäisyn.
Silmien suojaamatta jättäminen voi aiheuttaa myös hitaamman reaktion: aurinko voi aiheuttaa silmän pinnalle hyvänlaatuisen sidekalvomuutoksen, siipikalvon. Timo Hellstedt näkee näitä eniten iäkkäillä sekä ulkomaalaistaustaisilla potilailla.
–Siipikalvo lähtee sidekalvon sivulta ja voi kasvaa sarveiskalvon puolelle vähitellen. Se tulee leikata, jos se lähestyy sarveiskalvon keskiosaa, koska silloin se vaikuttaa näköön.
Lapsilla UV-säteily pääsee silmänpohjaan
Aikuisilla silmälasien käyttäjillä on nykyään lähes poikkeuksetta UV-suoja normaaleissa linsseissä, ja muutenkin aikuisten silmät kestävät UV-säteilyä lasten silmiä paremmin. Tälle on olemassa rakenteellinen syy.
–Silmässä on mykiö eli linssi, jonka läpi valo kulkeutuu silmänpohjaan. Noin 25-vuotiailla UV-säteily ei enää läpäise yhtä helposti mykiötä. Alle 10-vuotiaan mykiö on vielä kirkas, ja 75 prosenttia valosta pääsee silmänpohjaan. Tämän takia UV-säteily on vaarallisempaa lapselle, Hellstedt sanoo.
Lapset ovat lisäksi yleensä aikuisia enemmän ulkona, ja heillä on suuremmat pupillit, joista silmänpohjaan pääsee enemmän valoa. Etenkin lasten olisi hyvä käyttää kunnollisia aurinkolaseja, joissa on merkintä UV100, UV400 tai CE.
–Aurinkolasien pitäisi myös olla sellaiset, että lapsi tykkää käyttää niitä, ja linssimateriaalin pitäisi kestää vähän rajumpaakin touhua. Linssin muodon olisi hyvä olla kaartuva, jotta se suojaa sivulta tulevalta säteilyltä, Hellstedt kertoo.
Aurinkolasit ovat siis lapsille vielä tarpeellisemmat kuin aikuisille. Useat silmäsairaudet lisäävät silmien häikäisyä, ja siksi myös aikuisilla aurinkolasit lisäävät näkömukavuutta.
Lähteinä on käytetty haastattelun lisäksi Matti Seppäsen artikkelia Silmänpohjan ikärappeuma (Duodecim), Elina S. Rantalan ym. artikkelia Silmämelanooma (Duodecim), Syöpäjärjestöjen sivuston artikkelia Melanooma ja Terveyskylän (yliopistosairaaloiden verkkopalvelun) artikkelia Silmämelanooma.