Tuontitullien uhka leijuu EU:n yllä ja toimia unionin kilpailukyvyn parantamiseksi on etsitty jo vuosien ajan. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi viime syksynä euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia.
Toisaalta Euroopan keskuspankki jatkoi korkojen laskua tammikuun kokouksessa, ja markkinat odottavat rahapolitiikan keventämisen jatkuvan tänä vuonna.
Analyysiyhtiö Inderesin ekonomisti Marianne Palmu tuo Inderesin aamukatsauksessa esiin neljä seikkaa, jotka voisivat sysätä eurotalouden uuteen kasvuun kuluvana vuonna.
Palmun mukaan EKP:n koronlaskut voivat elvyttää taloutta ja tukea luottojen kasvua. Hän muistuttaa, että kesäkuun jälkeen toteutetulla rahapolitiikan keventämisellä on jo ollut jonkin verran vaikutusta luotonkasvuun, joka on piristynyt sekä yritysten että kotitalouksien keskuudessa. Tätä kautta rahapolitiikan vaikutukset alkaisivat lyödä läpi reaalitalouteen.
Kiinan elvytys ja Yhdysvaltojen talouskasvu voivat myös luoda myötätuulta euroalueelle. Kiinan talouspoliittisille elvytystoimille odotetaan jatkoa kauppasodan kiihtyessä. Lisäksi maan kiinteistösektorin kriisi näyttää hieman helpottavan. Samaan aikaan Yhdysvaltojen talous jatkaa ennusteiden mukaan yli 2 prosentin kasvussa, mikä parantaa kulutus- ja investointinäkymää tänä vuonna. Tulliriskeistä huolimatta Palmu näkee Yhdysvaltojen ja Kiinan elvytyksen yhdistettynä EKP:n jatkuviin koronlaskuihin mahdollisena tienä kotimaisen kysynnän kasvulle ja teollisuustuotannon elpymiselle.
Inflaation hidastuminen ja palkkojen nousu voi lisäksi kiihdyttää kulutusta. Kulutuksen elpymistä euroalueella suosii ekonomistin mukaan kotimaisen poliittisen epävarmuuden väheneminen. Vaikka nimellispalkkojen kasvu hidastuu, se pysynee edelleen vahvana (noin 3 prosenttia vuodessa), mikä yhdistettynä inflaation hidastumiseen tukee edelleen reaalitulojen kasvua. Palmu muistuttaa, että kuluttajien luottamus seuraa yleensä reaalitulojen kasvua viiveellä.
Neljänneksi EU:n elvytysrahastot, lisääntyvät puolustusmenot ja mahdollinen Saksan finanssipolitiikan jousto tukevat kasvua. Next Generation EU -rahaston mukaisten finanssipoliittisten siirtojen ennustetaan kiihtyvän tänä ja ensi vuonna. EKP arvioi, että rahasto kiihdyttää talouskasvua noin 0,5 prosenttiyksikköä tänä vuonna. Lisäksi presidentti Donald Trumpin vaatimus Euroopan puolustusmenojen nostamisesta pakottaa Palmun mukaan EU:ta miettimään tapoja yhteisen ponnistuksen rahoittamiseksi, samalla kun jäsenvaltiot lisäävät puolustusbudjettejaan. Saksan osalta on lisäksi toiveita, että uusi hallitus höllentäisi perustuslakiin kirjattua ”velkajarrua” ja lisäisi julkisia investointeja.