Suomen suurimman työnhakupalvelun Duunitorin datasta selviää, että avoimien etätyöpaikkojen määrä on kasvanut pidemmällä aikavälillä, mutta se on pysynyt suhteellisen samalla tasolla viime vuosina.
Etätyöpaikkojen määrä nousi jo ennen koronakriisiä, ja pandemia vauhditti kehitystä entisestään. Vielä vuonna 2018 etätyömahdollisuuden sisälsi vain noin 1,5 prosenttia Duunitorin työpaikkailmoituksista. Vuonna 2022 vastaava luku oli 6 prosenttia, vuonna 2023 noin 7 prosenttia ja vuonna 2024 noin 8 prosenttia.
Tammi–lokakuussa 2025 etätyömahdollisuuden sisältäviä ilmoituksia oli noin 7 prosenttia.
Duunitorin data paljastaa myös, millä toimialoilla julkaistiin tämän vuoden tammi–lokakuussa suhteessa eniten etätyömahdollisuuden sisältäviä työpaikkailmoituksia.
Ensimmäisellä sijalla on lakiala, jonka ilmoituksista noin puolet sisälsi mahdollisuuden etätyöhön. Toisella sijalla on taloushallinta- ja pankkiala (27 prosenttia) ja kolmantena asiantuntijatyö konsultointi (23 prosenttia).
Seuraavina listalla tulevat tieto- ja tietoliikennetekniikka (20 prosenttia), osto- ja hankinta-ala (18 prosenttia), henkilöstöala (18 prosenttia), tieteellinen ala (17 prosenttia), markkinointi, mainonta, media ja viestintä (17 prosenttia), hallinto- ja yleiset toimistotyöt (15 prosenttia) ja kiinteistöala (12 prosenttia).
Jos katsotaan absoluuttisia työpaikkailmoitusten määriä, eniten etätyömahdollisuuksia oli myynnin ja kaupan alalla, asiantuntijatöissä ja konsultoinnissa sekä tieto- ja tietoliikennetekniikassa.
– On selvää, että etätyö ei ole mahdollista kaikilla aloilla. Mutta on yllättävää, että etätyömahdollisuus tuodaan esiin vain noin joka viidennessä asiantuntijatyön ja konsultoinnin tai tieto- ja tietoliikennetekniikan työpaikkailmoituksessa. Etätyöstä on hyvä kertoa, jos haluaa parantaa mahdollisuuksiaan löytää sopiva osaaja. Aina sopivin osaaja ei asu samalla paikkakunnalla, jolla työpaikka sijaitsee, kommentoi Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto tiedotteessa.
Etätyö ei sovi kaikille
Keskustelu etätyöstä on käynyt viime aikoina kuumana.
– Monessa ammatissa on voinut tehdä etätyötä jo pitkään. Etätyötä ei keksitty koronavuosina, vaikka se yleistyi silloin rajusti. Etätyö on normaali työelämän muoto, joka parhaimmillaan mahdollistaa esimerkiksi paremman keskittymisen työtehtävään tai muun elämän yhteensovittamisen työn kanssa – joko väliaikaisesti tai pysyvästi, sanoo Duunitorin Lauri Vaisto.
– Mikään työnteon muoto ei ole ongelmaton. Etätyön tekijällä on riski kuormittua tai jäädä ongelmatilanteissa yksin, jos työpaikan johtamisrakenteita ei ole suunniteltu huomioimaan etätyö, hän jatkaa.
Aina työpaikalla ei ole mahdollista luoda rakenteita, jotka sopivat täydellisesti eri tilanteisiin.
– Työyhteisössä toimimiseen kuuluvat myös kohtaamiset, joissa siirtyy tietoa ja syntyy uusia ideoita. Kokoaikaisessa etätyössä se voi olla vaikeaa. Eri uravaiheessa olevilla osaajilla voi myös olla erilaisia tarpeita. Kokeneempi osaaja voi kokea olevansa tehokkaampi etänä, mutta nuoremmat saattavat kaivata konkarien läsnäoloa saadakseen tukea ja voidakseen oppia paremmin, Vaisto sanoo.
Etätyö on hänen mukaansa tullut jäädäkseen, ja siksi työnantajien on hyvä punnita sen mahdollisuuksia osaajien houkuttelussa ja sitouttamisessa. Vaisto kannustaa kuitenkin myös osaajia miettimään etätyötä muutenkin kuin yksilön näkökulmasta.
– Työyhteisössä toimimiseen kuuluu myös kollegojen huomioimista, auttamista ja yhdessä kokemista. Etätyö ei ole kaikille ihmisille luontevin tapa toimia eikä välttämättä sovi kaikkiin tilanteisiin.
