Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan valinta on samanlainen kuin 2000-luvun alussa, kun kymmenen Itä-Euroopan maata liittyi vuonna 2004 unioniin ja niiden liittymisestä neuvoteltiin sitä edeltävät vuodet.
– Valinta ei ole helppo, mutta rajusti muuttunut geopoliittinen tilanne osoittaa, että meidän on otettava EU:n naapurustoalueet mukaan unioniin sen sijaan, että ne luisuisivat Venäjän vaikutuspiiriin, hän toteaa tiedotteessaan.
Euroopan komissio julkaisi 8. marraskuuta tiedonannon EU:n laajentumisesta. Tiedonannossaan se pitää EU:n laajentumista poliittisena välttämättömyytenä ja tukee jäsenyysneuvottelujen aloittamista Moldovan ja Ukrainan kanssa.
EU:n ehdokasmaita, jotka ovat jo aloittaneet EU-lainsäädännön soveltamisen, ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina. Mahdolliset kaksi muuta ehdokasmaata ovat Kosovo ja Georgia.
Pietikäinen muistuttaa, että vaikka laajentumiselle on laaja poliittinen tuki, uusien jäsenmaiden täytyy silti täyttää EU-jäsenyyskriteerit. Kööpenhaminan kriteereiksi kutsutuissa jäsenyyskriteereissä asetetaan poliittiset, taloudelliset ja hallinnolliset kriteerit EU-jäseniksi haluaville maille.
– Tulevissa jäsenvaltioissa on oltava toimiva demokratia, toimiva markkinatalous ja kyky suoriutua EU-jäsenyyden velvoitteista. Jo tällä hetkellä EU:lla on ongelmia esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisessa, eikä EU voi ottaa jäsenikseen uusia valtioita, jotka ovat vaarassa suistua samaan leiriin kuin Unkari tai Puola, Pietikäinen sanoo.
Hänen mukaansa etenkin Ukrainan mahdolliseen EU-jäsenyyteen liittyy suuria kysymyksiä. Ukraina on asukasmäärältään Euroopan seitsemänneksi suurin valtio, ja näin suuren valtion liittyminen unioniin tarkoittaisi suuria muutoksia parlamentin dynamiikassa. Myös Ukrainan valtava maatalous aiheuttaisi muutoksia EU:n suurimpaan politiikka-alueeseen eli maatalouspolitiikkaan.
– Mitä käytännössä tarkoittaisi sotaa käyvän maan ottaminen EU-jäseneksi? Nämä ovat suuria kysymyksiä, joihin EU:lla on pakko olla vastaus ennen jäsenyyttä, muistuttaa Pietikäinen.
Ukrainassa on myös muita ongelmia, jotka ovat sodan vuoksi jääneet vähemmälle huomiolle, kuten seksuaalivähemmistöjen oikeudet eivät toteudu, ja korruption kitkeminen laahaa.
– On päivänselvää, että Ukrainaa on tuettava sodassa Venäjää vastaan, mutta tuki ei voi tarkoittaa EU-jäsenyyden myöntämistä ohituskaistaa pitkin. Tämä olisi karhunpalvelus Ukrainalle, sillä jo EU:ssa sisällä olevien maiden ohjaus kohti oikeusvaltiota ja toimivaa demokratiaa on huomattavasti vaikeampaa kuin jäsenyyskriteerien tarkka noudattaminen, Pietikäinen sanoo.
– Puolivalmiiden jäsenvaltioiden ottaminen EU-jäseneksi paitsi vaarantaa unionin sisäisen toimivuuden myös asettaa ehdokasmaan positiivisen demokratiakehityksen vaaraan, jos EU-jäsenyyden odotetaan maagisesti ratkaisevan kaikki sisäiset ongelmat, hän toteaa.
