Kieltäytymisoikeus voi olla myös muulla asianosaisen erityisen läheisellä henkilöllä, kuten tämän aviopuolison edellisestä avioliitosta olevalla lapsella.
Jos rikos on kohdistunut syytetyn läheiseen, eikä läheinen ole esittänyt rangaistus- tai korvausvaatimusta, hän ei kuitenkaan voi kieltäytyä todistamasta, jos on syytä epäillä, ettei hän itse ole päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Oikeusministeriön mukaan säännöksellä ehkäistään mahdollista asianomistajan painostamista vaikenemaan.
Vaitiolovelvollisuus rippisalaisuuden piiriin kuuluvista seikoista on tähän asti koskenut vain evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon pappeja. Uusien säännösten mukaan muunkaan rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan pappi tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö ei saa vastaavassa tilanteessa todistaa paitsi, jos hänelle uskoutunut henkilö antaa luvan todistamiseen.
Myös terveydenhuollon henkilöstön todistamiskielto laajennee yleisissä tuomioistuimissa. Jatkossa kielto koskee lääkärin, apteekkarin ja kätilön ohella muitakin terveydenhuollon ammattihenkilöitä, muun muassa hammaslääkäriä, psykoterapeuttia ja sairaanhoitajaa.
Oikeudenkäynnissä tapahtuvaa todistelua koskevat säännökset tulevat voimaan ensi vuoden alussa.
Lue myös: Taustalla järjestäytynyt rikollisuus: todistajan henkilöllisyys voidaan jatkossa salata