Suomessa on paljon päällystevaurioisia teitä. Kunnostustarvetta on niin vähäliikenteisillä sorateillä, kuin vilkkaammillakin teillä. Kunnostamiseen vaaditaan vain lisää rahaa. Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.
Koneyrittäjät ry:n puheenjohtajan Seppo Saarelaisen mukaan erityisen suuri korjauksen tarve on alemmilla tieluokilla.
– Tiekorjaamisen tarve on lisääntynyt kaikilla tieluokilla. Alemmilla tieluokilla korjaustarpeet on lisääntyneet katastrofaalisesti, Saarelainen sanoo.
Tieverkoston huono kunto lisää ajoneuvojen vaurioita, polttoaineen kulutusta ja sen mukana myös päästöjä. Saarelaisen mukaan Väyläviraston tulisi toteuttaa yhteistoimintaa pienempien paikallisemmin toimivien yrittäjien kanssa, jotta tiet saadaan kuntoon.
Huonokuntoisia päällysteitä on Suomessa noin 9 000 kilometrin mitalla. Korjausvelkaa tieverkostossa on 1,7 miljardia euroa. Kiireellisimpiä kehityskohteita on teiden kantavuuden, kuten päällysteiden, parantaminen ja siltojen kunnostaminen.
Väyläviraston kunnossapidon toimialajohtaja Virpi Anttila kertoo, että ehdottomasti suurin osa tiekorjaushankkeiden määrärahoista käytetään vilkasliikenteisiin teihin. Näitä on noin 10 000 kilometriä Suomen tieverkoston 78 000 kilometristä.
– Näillä teillä liikkuu 60 prosenttia koko Suomen ajoneuvotieliikenteestä, hän perustelee.
Rahoitus on niukkaa, joten kunnostamisessa joudutaan turvautumaan edullisiin ratkaisuihin.
– Rahoituksen niukkuudesta johtuen erityisesti vilkkaalla maantieverkolla päällysteteiden kunnostuksia tehdään pintakunnostuksina, jossa vanha päällyste rouhitaan ja päälle vedetään ohut päällyste, Anttila kuvailee.
Useimmiten turvaudutaan kuitenkin pelkkiin paikkauksiin. Kehittyneen seurannan ansiosta teiden kunnon seuraaminen on helpompaa. Kuntoa pystytään siis ennakoimaan ja toimenpiteitä tekemään akuuteissa kohteissa.
– Se on myönnettävä, ettei nykyisellä rahoituksen tasolla meillä ole juurikaan rahaa käytettävissä vähäliikenteisten sorateiden ylläpitoon, Anttila kuvailee nykytilaa.
