Moskovan polttoainehuolto on pulassa

Ukrainan drooni-iskujen lisääntymisen lisäksi itse hyökkäykset ovat aiempaa tehokkaampia.
Venäläisten Krimin-matkalle pakkaamia muovikanistereita täynnä bensiiniä 29. heinäkuuta 2026. LEHTIKUVA / LASSI LAPINTIE
Venäläisten Krimin-matkalle pakkaamia muovikanistereita täynnä bensiiniä 29. heinäkuuta 2026. LEHTIKUVA / LASSI LAPINTIE
Venäläisten Krimin-matkalle pakkaamia muovikanistereita täynnä bensiiniä 29. heinäkuuta 2026. LEHTIKUVA / LASSI LAPINTIE
Venäläisten Krimin-matkalle pakkaamia muovikanistereita täynnä bensiiniä 29. heinäkuuta 2026. LEHTIKUVA / LASSI LAPINTIE

Rand Corporationin asiantuntijan Michael Bohnertin mukaan marraskuussa jatkuneet Ukrainan iskut Venäjän öljynjalostamoihin ovat johtaneet kolmen Moskovaan ja pääkaupunkiseudulle polttoaineita toimittavan suuren jalostamon pysähtymiseen:

Droonihyökkäyksen kohteeksi 3. marraskuuta 2026 joutunut Jaroslavlin Janos-jalostamo (kapasiteetti 314 000 barrelia päivässä) on keskeyttänyt tuotannon kokonaan. Myös Lukoilin Norsi-jalostamo Nižni Novgorodissa on keskeyttänyt jalostuksen. Rosneftin Rjazanin jalostamo, johon iskettiin 5. marraskuuta, on halvaantunut 90-prosenttisesti: se jalostaa enää 34 000 barrelia päivässä, kun maksimituotanto on 342 000 barrelia.

Ainoa toimiva jalostamo pääkaupungin seudulla on Gazprom Neftin Moskovan jalostamo. Sekään ei ole täysin toipunut heinäkuisesta iskusta: laitoksen kuormitus on noin 70 prosenttia eli 168 000 barrelia päivässä 240 000:sta.

Lähes kaikki jalostamot, joihin Ukrainan asevoimat ovat iskeneet viimeisten kahden viikon aikana, ovat Randin saamien tietojen mukaan menettäneet vähintään puolet kapasiteetistaan. Venäjän suurin Omskin jalostamo toimii 11. marraskuun iskun jälkeen noin 30 prosentin kuormituksella; toiseksi suurin Kinef Leningradin alueella menetti noin 70 prosenttia kapasiteetistaan 9. marraskuuta iskun jälkeen.

Novokuibyševskin jalostamo (hyökätty 30. lokakuuta) on pysäyttänyt tuotannon kokonaan; Novoufimskin jalostamo (31. lokakuuta) ja Volgogradin jalostamo (13. marraskuuta) ovat menettäneet puolet kapasiteetistaan; Bašneft-UNPZ on menettänyt kolmanneksen.

Syyskuun iskujen jälkeen Kuibyševskin ja Syzranin jalostamot eivät ole toipuneet, ja Mustanmeren rannikon ainoa jalostamo Tuapsessa on seissyt toukokuusta lähtien.

Ukrainan iskut ”leikkasivat ison palan Venäjän jalostuskapasiteetista ja lopettivat lyhyen ajanjakson, jolloin Venäjällä oli öljytuotteiden ylitarjontaa”, toteaa Bohnert. Iskujen tiheyden kasvun lisäksi itse hyökkäykset ovat tehokkaampia: viidestä seitsemään osumaa yhdessä iskussa verrattuna aiempaan korkeintaan kahteen.

Asiantuntijan arvion mukaan Venäjän öljynjalostuksen määrät ovat pudonneet 3,7 miljoonaan barreliin päivässä, mikä on kolmanneksen alle tavanomaisen sotaa edeltäneen tason (5,5 miljoonaa barrelia päivässä). Käytännössä maan polttoainehuollosta vastaa nyt noin 11 jalostamoa, jotka eivät vielä ole joutuneet iskujen kohteeksi ja toimivat täydellä kuormituksella. Niistä neljä – Angarsk, Komsomolsk, Antipsk ja Atšinsk – on Uralin takana.

Vuoden alusta Ukrainan droonit ovat osuneet yli 120 kertaa öljynjalostamoihin Itämereltä Uralille. Marraskuun hyökkäyskampanja on vaikuttanut 11 jalostamoon, joissa on mukana viisi suurinta.

Yritykset suojata jalostamoita drooniverkoilla, teräskaapeleilla ja jopa merikonteilla ovat osoittautuneet tehottomiksi. Ongelmaksi on tullut jalostamoiden moottoripolttoainetta tuottavien sekundääriyksiköiden korjaus: pakotteiden vuoksi länsimaisia varaosia ei ole saatavilla. Kiinalaisia ja venäläisiä osia joudutaan odottamaan kuukausia, ja ne ovat usein yhteensopimattomia olemassa olevan laitteiston kanssa.

Kaliningradissa havaittu venäläisjärjestelmä voi suojata muun muassa Iskander-ohjusyksiköitä.
Antonov An-12-kone syöksyi maahan Kemerovon alueella, ja eri lähteiden mukaan sen kyydissä oli 13–17 ihmistä.
Merivoimien aktiivisuus on lisääntynyt voimakkaasti samalla, kun venäläisaluksia on havaittu kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin läheisyydessä.
Mainos