Droonivyöry Venäjälle, suuri jalostamo liekeissä

Savupatsaat nousevat Venäjän neljänneksi suurimmasta öljynjalostamosta.
Kstovon öljynjalostamo ilmiliekeissä. KUVA: TELEGRAM, EXILENOVA+
Kstovon öljynjalostamo ilmiliekeissä. KUVA: TELEGRAM, EXILENOVA+
Kstovon öljynjalostamo ilmiliekeissä. KUVA: TELEGRAM, EXILENOVA+
Kstovon öljynjalostamo ilmiliekeissä. KUVA: TELEGRAM, EXILENOVA+

Ukraina iski lauantain ja sunnuntain välisenä yönä drooneilla Nizhny Novgorodin alueella Kstovossa sijaitsevaan Lukoilin öljynjalostamoon, kertoo Kyiv Independent.

Ensimmäiset kuvat iskusta julkaistiin noin neljältä aamuyöstä Suomen aikaa.

Toistaiseksi vaurioiden laajuudesta ei ole tietoa. Sosiaalisessa mediassa levinneissä kuvissa kuitenkin näkyy, että laitoksesta nousee liekkejä ja lukuisia tummia savupatsaita.

Ukrainan sotaa aktiivisesti seuraava Supernova-kanava arvioikin kuvien perusteella Telegramissa, että ainakin kolmeen erilliseen kohteeseen jalostamon sisällä iskettiin onnistuneesti.

Droonit ovat myös taittaneet Ukrainasta pitkän matkan iskeäkseen jalostamoon, sillä Ukrainan rajalta jalostamoon on jopa 800 kilometriä.

Nizhny Novgorodin pormestari Juri Šalabajev kommentoi iskua niukkasanaisesti aamulla Telegram-kanavallaan.

– Kstovskin piirissä oli tänään laaja droonihyökkäys. Kaikki käytettävissä olevat resurssit on valjastettu sen torjumiseen, Šalabajev totesi.

– Alustavien tietojen mukaan henkilövahinkoja ei ole. Alueella sijaitseva teollisuuslaitos sekä kunnallista infrastruktuuria on vaurioitunut.

Kstovon öljynjalostamo on Venäjän neljänneksi suurin. Laitoksessa jalostetaan vuosittain 17 miljoonaa tonnia raakaöljyä, jonka lisäksi jalostamo tuottaa bitumia, dieseliä ja kerosiinia Venäjän sotavoimien tarpeisiin.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerran, kun Ukraina iskee drooneilla Kstovon jalostamoon. Edellisen kerran Ukraina iski 26. elokuuta, jolloin jalostamossa syttyi suuri tulipalo. Tuolloin laitos joutui keskeyttämään toimintansa.

Asiantuntijan mukaan Venäjä on menettänyt otettaan Mustallamerellä.
Armeijakunnan kohteena ovat olleet heinäkuusta lähtien hyökkääjän logistiikka- ja huoltoreitit.
Euroopan on valittava Venäjän myötäilyn ja hyökkäyksen torjumisen välillä, toteaa virolaispoliitikko.
Mainos