Kokonaisinflaatio hidastui maaliskuussa odotetusti 2,2 prosenttiin helmikuun 2,3 prosentista vuositasolla. Samalla kokonaisinflaatio jatkoi lokakuun 2023 jälkeen vallinneessa verrattain kapeassa 1,8-2,9 prosentin vaihteluvälissään.
Pohjainflaatio sen sijaan jatkoi jo 42. perättäistä kuukautta 2 prosentin tason yläpuolella, mutta hidastui hieman ennakoitua reippaammin 2,4 prosenttiin 2,6 prosentista.
– EKP:n kannalta ilahduttavin signaali oli pitkään itsepäistä sitkeyttä osoittaneen palveluinflaation selvä hidastuminen 3,4 prosenttiin eli alimmilleen kesäkuun 2022 jälkeen. Inflaatiolukujen viesti oli verrattain yllätyksetön ja näemme tuoreiden inflaatiolukujen kallistavan EKP:n huhtikuun koronlaskun kannalle, sanoo tiedotteessa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Euroalueen inflaation odotetaan palaavan vähitellen EKP:n tavoitetasolle vaisun taloustilanteen jarruttaessa hintojen nousua ja kovimpien palkankorotusten jäätyä jo taakse.
Trumpin tuontitulliuhkaukset ja EU:n mahdolliset vastatullit luovat kuitenkin tummia pilviä inflaatiokuvan ylle, ja esimerkiksi EKP on arvioinut, että tuontitullit saattaisivat nostaa euroalueen vuosi-inflaatiota jopa 0,5 prosenttiyksiköllä seuraavan vuoden aikana.
– Näemme EKP:n koronlaskusyklin olevan jo loppusuoralla. Ennakoimme EKP:lta vielä 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuja huhti- sekä kesäkuussa, mutta odotamme keskuspankin siirtyvän tämän jälkeen tarkkailuasemiin seuraamaan Trumpin hallinnon tullipolitiikan vaikutuksia ja talous- sekä inflaatiokehitystä.
Korkomarkkinat hinnoittelevat huhtikuun koronlaskun nyt noin 70 prosentin todennäköisyydellä.
– EKP:n koronlaskusyklin lähestyessä päätepysäkkiään näemme euribor-koroissa enää vain maltillisesti laskuvaraa. Ennustamme 12 kuukauden euribor-koron pysyvän loppuvuoden ajan 2,2 prosentin tuntumassa, Hännikäinen kertoo.