Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat laskeneet Suomessa pian neljä vuotta, eivätkä asunnonomistajat odota nopeaa käännettä.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä prosenttia omistusasujista arvioi kotinsa arvon olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä matalampi. Yhtä moni uskoo arvon pysyvän ennallaan.
Asunnon arvonnousuun luottaa 26 prosenttia vastanneista.
– Suomalaiset ovat tottuneet pitämään omistusasuntoa turvallisena tapana kasvattaa varallisuutta. Viime vuodet ovat kuitenkin muistuttaneet, että oma koti on varallisuuserä, jonka arvo voi myös laskea. Se korostaa varallisuuden hajauttamisen merkitystä, kiinteistösijoituksista vastaava salkunhoitaja Antti Lahtinen Seligson & Co Rahastoyhtiöstä sanoo tiedotteessa.
Myös ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut Suomessa.
Ahtaasti asuvaksi lasketaan asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lueta huoneeksi.
– Kun asunnon vaihtaminen vaikeutuu, osa kotitalouksista jää aiempaa pidemmäksi aikaa asuntoon, joka ei enää vastaa elämäntilannetta, Lahtinen sanoo.
Suomalaisten näkemykset asuntojen arvonkehityksestä jakautuvat jyrkästi tulojen mukaan. 20 000–35 000 euroa vuodessa ansaitsevissa kotitalouksissa 51 prosenttia ennakoi asuntonsa arvon laskevan viidessä vuodessa, ja vain 14 prosenttia uskoo arvonnousuun.
Yli 85 000 euroa ansaitsevissa kotitalouksissa näkymä on päinvastainen: 33 prosenttia odottaa arvonnousua, 17 prosenttia laskua ja 43 prosenttia arvon pysyvän ennallaan.
– Parempituloiset ja korkeasti koulutetut omistavat useammin asuntoja alueilla, joilla työpaikat, palvelut ja väestönkasvu pitävät kysyntää yllä. Pienituloisempien koti sijaitsee useammin alueella, jossa ostajia on vähemmän ja hintaodotukset ovat vaatimattomampia, Lahtinen arvioi.
Nuorilla aikuisilla odotukset oman asunnon arvonnoususta ovat muita ikäryhmiä heikommat. 25–34-vuotiaista asunnonomistajista 38 prosenttia arvioi asuntonsa arvon laskevan viidessä vuodessa, kun arvonnousua odottaa 20 prosenttia.
– Nuorten varovaisuus ei ole pelkkää pessimismiä. Se kertoo myös siitä, ettei oma asunto näyttäydy enää yhtä itsestään selvänä vaurastumisen väylänä. Kun asunnon ostoa lykätään ja sijoittaminen aloitetaan aiemmin, taloudellinen varautuminen rakentuu toisin kuin aiemmilla sukupolvilla. Ja jos katsoo viime vuosien markkinakehitystä asunnoissa ja osakkeissa, tämä on ollut jopa järkevää.