Enemmistö suomalaisista ei suunnittele kesän tai kesäloman rahankäyttöään etukäteen, ilmenee konsultointiyhtiö Valor Partnersin kyselytutkimuksesta. Vastaajista 58 prosenttia kertoi, ettei tee suunnitelmaa kesän menoja varten.
Suunnitelmallisuus jäi vähäiseksi niidenkin keskuudessa, jotka olivat laatineet budjetin. Vain 14 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan he pysyvät kesäksi tai kesälomaksi suunnittelemassaan budjetissa.
Heräteostoksia kertoi tekevänsä kesällä tavallista enemmän 42 prosenttia suomalaisista. Naisista näin vastasi 47 prosenttia ja miehistä 37 prosenttia.
Heräteostokset olivat selvästi yleisimpiä nuorten keskuudessa. Niitä teki tavallista enemmän 61 prosenttia 18–24-vuotiaista, mutta vain neljännes 65–79-vuotiaista.
Suunnittelemattomuudesta huolimatta suomalaiset arvioivat omat rahankäyttötaitonsa varsin hyviksi. Vastaajista 58 prosenttia piti itseään melko tai erittäin hyvänä rahankäyttäjänä. Keskinkertaiseksi itsensä arvioi 30 prosenttia ja huonoksi 12 prosenttia.
– Suomalaisten itseluottamus rahankäytön suhteen on yllättävänkin korkea verrattuna oman talouden suunnitelmallisuuteen, kansanluonteeseemme kuuluva vaatimattomuus ei tule tässä asiassa esiin, Valor Partnersin vastaava tutkija Isa Merikallio sanoo tiedotteessa.
Nuorimmista vastaajista 61 prosenttia piti itseään hyvänä rahankäyttäjänä. Osuus oli yhtä suuri kuin 65 vuotta täyttäneillä. Heikoimmaksi itseluottamus jäi 25–34-vuotiaiden ryhmässä, jossa 51 prosenttia arvioi olevansa hyvä rahankäyttäjä.
Taloudellinen itseluottamus kasvoi koulutuksen ja tulojen mukana. Yli 100 000 euron vuositulojen talouksissa asuvista neljännes piti itseään erittäin hyvänä rahankäyttäjänä. Alle 35 000 euron vuositulojen talouksissa osuus oli seitsemän prosenttia.
Tekeekö ylimääräinen raha onnelliseksi?
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, millaisia tunteita suomalaiset yhdistävät tilanteeseen, jossa rahaa on enemmän kuin sitä tarvitsee. Yleisimmin vastaajat valitsivat huolettomuuden, turvallisuuden ja vapauden. Turvallisuuden mainitsi 61 prosenttia ja vapauden 59 prosenttia.
Onnellisuuden ylimääräiseen rahaan yhdisti 38 prosenttia ja ilon 32 prosenttia vastaajista. Arvostetuksi tulemisen tunteen mainitsi vain yhdeksän prosenttia.
Tulosten perusteella vauraus näyttäytyy suomalaisille ennen kaikkea henkilökohtaisena turvana eikä keinona saada sosiaalista arvostusta. Nuoret yhdistivät hyvään rahatilanteeseen muita useammin iloa, spontaaniutta ja elämyksellisyyttä.
Kyselyssä kartoitettiin lisäksi mielikuvia ihmisestä, jolla on enemmän rahaa kuin hän tarvitsee. Vauraaseen ihmiseen liitettiin erityisesti itsevarmuutta, itsenäisyyttä, tarkkuutta ja järkevyyttä, mutta samalla myös pihiyttä ja ahneutta.
Rehellisyyden, reiluuden, empaattisuuden, vastuullisuuden ja anteliaisuuden kaltaiset ominaisuudet yhdistettiin vauraaseen ihmiseen vain harvoin.
Suurituloisten mielikuvat vauraista ihmisistä olivat muita myönteisempiä. Yli 100 000 euron vuositulojen talouksissa asuvat korostivat itsenäisyyttä, tarkkuutta ja järkevyyttä. Pihiksi tai ahneeksi vauraan ihmisen arvioi heistä kahdeksan prosenttia, kun kaikista vastaajista näin ajatteli 20 prosenttia.
Valor Partnersin Suomalaiset ja raha -kyselyyn vastasi tuhat 19–79-vuotiasta suomalaista. Aineisto kerättiin Bilendin valtakunnallisessa verkkopaneelissa 8.–12. heinäkuuta 2026, ja otos edusti Suomen väestöjakaumaa.