Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa elinkustannuksia Suomessakin, kun ruoan ja energian hinnat jatkavat nousuaan. Venäjää vastaan asetetut välttämättömät pakotteet näkyvät suomalaisten arjessa hintojen nousuna. Polttoaineiden hinnannousu näkyy myös ruoan hinnassa tuotannon ja kuljetuksen kustannusten kallistuttua. Aiemmin myös koronakriisi ja siitä seurannut inflaatio on kiihdyttänyt hintojen nousua maailmalla.
Ukraina on yksi maailman keskeisimmistä viljan tuottajista. Nyt siellä ei ymmärrettävästi paljoakaan viljellä, minkä lisäksi Ukrainan laivaliikenne on lähes pysähtynyt ja se tarkoittaa myös viljan viennin pysähtymistä. Se tulee näkymään ruoan hinnassa myös pidemmällä aikavälillä.
Samaan aikaan suomalainen maatalous on ollut myös ihan omassa kriisissään. Tuotantokustannukset ovat nousseet energianhinnan sekä lannoitteiden kallistuttua ja tuottajilla on ollut vaikeuksia selvitä laskuistaan. Viime kesän sato oli huono. Olemme onneksi olleet varsin omavaraisia ruuan tuotannon suhteen moniin muihin maihin verrattuna ja sen merkitys korostuu nyt entisestään. Nyt on syytä varmistaa, että maatalousyrittäjillä on taloudelliset mahdollisuudet jatkaa työtään jatkossakin. Viime aikoina yhä useampi maatila on joutunut hakeutumaan konkurssiin tappioiden takia, eikä meillä ole sellaiseen enää varaa.
Tulevaisuus näyttää monen suomalaisen mielestä epävarmalta. Maailmanpoliittinen tilanne huolestuttaa ja samalla kasvaa huoli omasta ja perheen taloudellisesta selviämisestä. Ruokakassin hinta tulee nousemaan ja vie yhä suuremman osan palkkakuitista. Se heikentää muuta ostovoimaa ja vaikuttaa myös kotitalouksien säästämiseen.
Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista arvioi vähentävänsä kaikenlaista kulutustaan hintojen noustessa. Säästölinjalle aikovat siirtyä nekin, joiden tulojensa puolesta ei periaatteessa tarvitsisi tehdä niin. Vaikutukset kertautuvat, jos korot ja lainoihin menevät maksut nousevat. Hinnannousut eivät vaikuta siis vain kaikkein pienituloisimpiin ja näin ollen esimerkiksi sosiaaliturvan korotuksista puhuminen jättää ison osan palkansaajista huomiotta.
Kansantalouden tasolla kulutuksen väheneminen uhkaa talouskasvua. Huonoina aikoina olisi tärkeää kyetä ylläpitämään varsinkin kotimaista tuotantoa, kulutuskysyntää ja työllisyyttä. Lisäksi ainakin energiankulutuksesta olisi nyt järkevää säästää muutoinkin kuin vain ilmastosyistä. Suomi on tuonut ison osan energiastaan Venäjältä ja siitä riippuvuudesta on päästävä eroon. Olkiluoto 3 valmistui juuri sopivasti tuottamaan meille lisäydinvoimaa, mutta muitakin tekoja tarvitaan.
Suomessa lämmitys vie neljäsosan kaikesta käytetystä energiasta. Kaupungissa kodit lämmitetään kaukolämmöllä, mutta muualla suoralla sähkölläkin. Yleinen sääntö on, että asunnon lämpötilan lasku yhdellä asteella vähentää lämmityskuluja viisi prosenttia. Itse maksettavaksi tuleva sähkölasku kannustaa energiansäästöön automaattisesti, mutta myös kaukolämmön käyttöä kannattaisi vähentää, vaikka sen hinta näkyy epäsuorasti yhtiövastikkeen kautta. Sitä tuotetaan muun muassa kivihiilellä, öljyllä maakaasulla, turpeella tai biomassalla ja jos haluamme irtaantua riippuvuudesta venäläisistä energianlähteistä, kaukolämmön käytössäkin kannattaa olla säästäväinen.
Kaukolämmöllä lämpiävissä asunnoissa taloyhtiöiden toimet ovat ratkaisevia, ei niinkään asukkaiden. Taloyhtiössä kannattaisi tehdä patteriverkoston perussäätö. Oikeilla säädöillä varmistetaan, että vesi kiertää tasaisesti joka puolella, asiantuntevasti tehdyllä perussäädöllä voi säästää jopa 15 prosenttia energiaa. Kaukolämpö ei siis kierrä sellaisenaan talon putkistoissa, vaan se tulee taloyhtiöön lämmönjakohuoneeseen, jossa sen lämpö siirtyy talon omaan vesijohtoverkostoon lämmönsiirtimen kautta. Siellä sijaitsee lämmönsäätökäyrä, jonka säädöillä on vaikutusta siihen, säästetäänkö vai tuhlataanko energiaa. Säätökäyrässä voi kopeloida joko asiantuntevasti sen kaltevuutta tai käyrän paikkaa suuntaissiirrolla. Jos tietämätön menee ja tekee käyrään suuntaissiirron, jotta yläkerran asukkaiden patterit lämpiäisivät kunnolla, saattaa seurauksena olla paitsi kova kuumuus alakerrassa, myös aivan holtiton energiankulutuksen kasvu.
Tein näistä elinkustannuksiin liittyvistä teemoista eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin hallitukselta, miten se varmistaa, ettei suomalaisten kotitalouksien ostovoima heikkene liikaa ja että etenkin kotimaiseen tuotantoon kohdistuva kulutuskysyntä ylläpitää talouselämää. Kysyin myös, miten hallitus aikoo turvata suomalainen ruoan- ja energiantuotannon, joiden merkitys korostuu tässä kriisitilanteessa entisestään.
