PS:n virallisena ohjelmatavoitteena on pitkällä aikavälillä Suomen EU-ero. Mitkä olisivat mahdollisen EU-eron talous- ja turvaseuraukset?
– Meillä on yksi esimerkki eli Britannia. Siitä voi nähdä hieman, mitä voisi tapahtua. Suomen tilanne olisi olennaisesti vaikeampi. Brexit oli helppo ja Suomen tilanne vaikea, sanoo Helsingin yliopiston professori Juhana Aunesluoma.
– Tärkein seikka on se, että Suomi on euromaa ja taloudeltaan hyvin pieni maa verrattuna Britanniaan. Suomi ei myöskään ole mikään sotilasmahti, joten Suomen neuvotteluvoima olisi äärimmäisen vähäinen EU:n suuntaan. Olisi aika vaikea tehtävä viedä valuuttajärjestelmämuutos hallitusti läpi.
Britanniassa asukkaita on reilut 67 miljoonaa, kun Suomi yltää alle kymmenykseen siitä. Tästä muistuttaa kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen, joka yhtyy Aunesluoman näkemykseen.
– Jos Suomi lähtisi väkivaltaisesti eroon EU:sta, niin en usko, että uusia kauppasopimuksia alettaisiin tehdä kovinkaan myönteisesti. Se vaikuttaisi hyvin kielteisesti meidän vientiimme ja vaurauteemme, Valtonen sanoo.
Valtonen muistuttaa, että 60 prosenttia Suomen viennistä tapahtuu EU:n sisämarkkinalla, joten EU-eron vaikutukset olisivat Suomen kokoiselle kansantaloudelle valtaisat. Britannialla on suuri bruttokansantuote, mutta sekään ei ole selvinnyt ongelmitta EU-erosta.
– En näe Suomen saavan EU-erosta puhumisesta tai tavoittelusta minkäänlaista hyötyä lyhyellä enkä pitkällä tähtäimellä, Valtonen sanoo.
EU:n merkitys turvallisuudelle on pienentynyt
– EU-ero karkottaisi pidemmäksi aikaa rahoittajat ja investoijat sen vuoksi, että Suomi on reunavaltio. EU-erolla olisi negatiivisia vaikutuksia paitsi talouteen, myös turvallisuuteen, Elina Valtonen sanoo.
Aunesluoma muistuttaa, että turvallisuus oli aikoinaan yksi pääargumenteista, joka puolsi Suomen liittymistä osaksi Euroopan unionia.
– Geopoliittisesti tilanne olisi huomattavasti helpompi nyt, kuin se olisi ollut ennen Nato-jäsenyyttä. Mutta Suomi asettuisi EU:n yhteisen turvallisuus- ja ulkopolitiikan ja EU:n puolustusyhteistyön ulkopuolelle. Se heikentäisi Suomen mahdollisuuksia tehdä yhteishankintoja ja osallistua eurooppalaisiin ohjelmiin, jotka liittyvät puolustuskyvyn ylläpitoon, Aunesluoma sanoo.
Hän muistuttaa, että EU:n sisällä kehitetään paljon sotilasteknologiaa, josta Suomi jäisi ulkopuoliseksi. Suomi pääsisi todennäköisesti Norjan lailla lähelle EU:n toimintaa, mutta ero vähentäisi Suomen vaikutusmahdollisuuksia puolustuskysymyksissä.
– Geopoliittisen aseman kannalta tilanne on helpompi kuin ennen, mutta EU-eron myötä Suomen ulkopoliittinen painoarvo heikkenisi.
Aunesluoman mukaan EU:n turvallisuuspoliittista merkitystä Suomelle ei kannata vähätellä. Jos Suomi ei olisi liittynyt EU:n ennen Baltian maita, niin se olisi liittynyt Natoon aikaisemmassa vaiheessa.
– Mutta itse uskon, että Suomessa ei olisi hermot kestänyt sitä tilannetta, että Baltian maat ovat EU:n jäsenmaita, mutta Suomi ei ole.
Eroon eurosta ja takaisin markkaan?
Brexit oli sikäli helpompi projekti kuin Suomen vastaava EULOS-hanke, että britannialaisilla oli koko EU-jäsenyyden ajan oma valuutta. Suomi on sen sijaan mennyt sisään kaikkiin EU:n elimiin ja myös yhteiseen rahaliittoon.
– Talouskasvumme ja sen potentiaali on heikompi kuin euroalueella keskimäärin. Eurosta eroaminen tarkoittaisi, että oman valuuttamme arvo heikkenisi suhteessa euroon. Samaan aikaan velkamme olisi euroissa, joka tarkoittaisi sitä, että kantokyky suhteessa velkaamme olisi heikompi. Olisimme samantyyppisessä tilanteessa kuin 1990-luvulla, jolloin yrityksillä oli paljon valuuttalainoja. Kun markka yht’äkkiä sukelsi, niin luottoja oli varsin vaikea maksaa pois, Valtonen sanoo.
Hän toteaa, että euroja tulisi talouteen ulkomaankaupan kautta. Mutta Suomi on pieni reunavaltio ja tilanne olisi hyvin riskialtis. Pitkällä aikavälillä oman valuutan hyödyt voisivat tulla esille, koska oma kelluva valuutta reagoi hyvin kansantalouden tilaan.
Aunesluoma uskoo, että Suomella ei olisi ollut rahkeita seurata Ruotsin esimerkkiä rahapolitiikassa, ja pitää omaa kelluvaa valuuttaa.
– Olisimme varmaan valinneet Tanskan mallin. Meillä olisi käytännössä markka, ja pyrkisimme seuraamaan EKP:n asettamaa kahden prosentin inflaatiotavoitetta, hän sanoo.
Valtonen uskoo, että oman valuutan kanssa Suomi olisi pärjännyt hyvin, jos Suomella olisi muuten EU:n tuki ja sen kauppasuhteet takanaan. Tanskassa ja Ruotsissa on käytössä oma valuutta, mutta niihin vertaaminen ei ole Valtosen mukaan mielekästä.
– Kansainvälisessä perspektiivissä oma valuutta olisi helpottanut suhdannevaihteluissa. Se tilanne on ollut Ruotsissakin. Suora rinnastus Ruotsiin on kuitenkin haastavaa, koska olemme puolet pienempi väestömäärältämme ja kansantaloudeltamme. Ennen Natoa taloudessamme on ollut eri lailla läsnä geopoliittinen riski kuin länsinaapurissa, Valtonen sanoo.
– Ruotsissa ja Tanskassa kansantaloudessa on paljon enemmän varallisuutta kuin meillä. Ruotsi on taloudeltaan paljon vakaampi kuin Suomi, ja nyt olemme tilanteessa, jossa kansantaloutemme kantokyky on paljon heikompi kuin muissa Pohjoismaissa.
