Valtiovarainministeriö aliarvioi hintojen ja korkojen nousun nopeutta ja vaikutusta talouskasvuun vuoden 2023 talousennusteessa, ministeriö tiedottaa.
Valtiovarainministeriö arvioi talousennusteensa tarkkuutta tuoreessa ennustepoikkeamaraportissa, joka tarkastelee eroa ministeriön talousennusteen ja toteutuneen talouskehityksen välillä. Raportissa arvioidaan vuoden 2022 syksynä julkaistua talousennustetta, joka toimi pohjana vuoden 2023 valtion budjetille.
Syksyn 2022 ennusteessa vuodelle 2023 talouskasvun odotettiin hidastuvan selvästi, kun inflaatio oli nousussa ja Euroopan keskuspankki oli aloittanut korkojen noston. VM:n mukaan hintojen ja korkojen nousu oli kuitenkin vasta alussa, ja niiden vaikutus talouskasvuun aliarvioitiin. Syksyllä 2022 bruttokansantuotteen (bkt) ennustettiin kasvavan 0,5 prosenttia, mutta bkt pienenikin 1,0 prosenttia edellisvuodesta.
Inflaatio oli vuonna 2023 huomattavasti ennustettua nopeampaa. Syksyllä 2022 ministeriö arvioi hintojen nousevan seuraavana vuonna 3,2 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna, mutta hinnat nousivatkin 6,2 prosenttia. Ennustettua nopeampi inflaatio johtui ennen kaikkea ennakoitua nopeammasta asuntolainojen korkojen noususta.
Julkisen talouden rahoitusasema oli hieman ennustettua heikompi. Syksyllä 2023 alijäämän ennustettiin olevan 2,2 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan alijäämä oli 2,5 prosenttia. Julkisyhteisöjen velka oli 3,1 prosenttiyksikköä suurempi suhteessa bkt:hen kuin ennustettiin.
Työllisyys kasvoi vuonna 2023 keskimäärin 0,3 prosenttia, vaikka syksyn 2022 ennuste oletti työllisyyden vähenevän 0,2 prosenttia. Työllisten määrä kääntyi kuitenkin laskuun vuoden aikana ja työtuntien määrä väheni myös vuositasolla.
Vuoden 2022 syksyn ennustetta arvioidaan Tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa. Lopulliset tiedot vuoden 2023 talouskehityksestä saadaan tammikuussa 2026.